Tekstit

Laturaivo

Kuva
Nyt puhuttaa laturaivo, josta tuli ennakoitua suosituimpi aihe venäläisen kilpahiihtäjä Aleksandr Bolshunovin ansiosta. Miljoonat tv-katsojat saivat todistaa suomalaiseen Joni Mäkeen kohdistunutta raivoa, joka ei jäänyt pelkäksi kiroiluksi.  Vuokatti -hiihdon massalähdössä kuului "saatanan ämmä", kun tungoksessa joku tahtomattaan sotki himokuntoilijan sauvan poikki. Kilpasarja eteni hyvässä hengessä, mutta kovanluokan kuntosarjan tullessa kohdalle testosteroonin ja adrenaliinin tuoksu saa latutarkkailijan pöyristymään. Laturaivo vie liikunnan ilon itse "hiihtoniilolta" ja muilta. Naisiin ja lapsiin kohdistuvaa raivoa on vaikeinta hyväksyä. Ladulla kävelijöitä, koiran ulkoiluttajia ja äitejä lapsineen näkee vaarallisesti latu-urilla. Törmäykset voivat aiheuttaa vakavia vammoja. Kerran asiasta huomautettuani, sain vastaukseksi kommentin: "Olen veronmaksaja ja saan kulkea missä haluan. Tämä on ollut minun ja koirani lenkkipolku aina". Itse jouduin raivon koht...

Blogin vuosikatsaus

Kuva
Ensimmäinen blogini ilmestyi vuosi sitten (Aluksi 26.1.2020).  Suomessa elettiin vielä onnellisen tietämättöminä koronasta, vaikka Covid-19 tappoi jo tuolloin kiinalaisia. Blogin piti olla "näyteikkuna" yritystoiminnalle, jota oli määrä jatkaa monen vuoden tauon jälkeen. Kehittämisvalmennusyhtiö Palvelutaito Oy on ollut pöytälaatikossa koko vuoden ja pyysyykin kunnes koronavirus on selätetty. Syynä monet ulkoiset ja sisäiset koronasta johtuvat syyt. Puolet blogeistani on tavalla tai toisella liittyneet koronaan. Paitsi omaa arkea, se on haitannut laajasti koko yhteiskuntaa ja erityisesti yritystoimintaa. Eniten luettu blogini on ollut Ohjeita koronaan: miten toimin, jotta korona leviäisi mahdollisimman tehokkaasti. Jaoin sen FB:n Hämeenlinna ryhmässä. Esko-kissan kuolemaa käsittelevä blogi levisi lasten kavereiden keskuuten laajasti. Ammattilliset postaukset saivat huomiota vain LinkeIn:ssä. Monet blogini ovat käsitelleet harrastuksiani, joista Hietarannan mökin tapahtumat ki...

Koronastrategia

Kuva
Rokotusten alettua pandemiatunnelissa näkyy valon pilkahdus. Liialliseen tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta, koska rokotustahtimme on toivottaman hidas, muuntunut ja nopeasti leviävä brittivirus on leviämässä maahamme tuoden kevääksi ehkä kolmannen korona-aallon. Harmi, jos rokotustahtia hidastaa ideologinen este yksityisten terveysyritysten hyödyntämiseen. Mikäli tilannetta ei saada kesälläkään hallintaan, on syksyllä luvassa neljäs aalto.  Tautitilanteemme on nyt sillä hyvällä tasolla, josta se monessa Euroopan maassa lähti nousuun loppuvuodesta. Oppimalla muiden maiden kokemuksista, asia olisi voitu hoitaa ennakoiduilla kiristystoimilla. Jos tauti pääsee nyt leviämään, se todennäköisesti ehtii aiheuttaa suurta vahinkoa ennen rokotesuojaa. Riskiä lisää, että tammi - maaliskuu on aina ollut korona- ja influenssavirusten kultakautta. Yli 6 miljoonan asukkaan kaupunkivaltio Singapore on taltuttanut koronan. Alueen asukastiheys on maailman tiheimpiä: n. 9000 asukasta neliökilo...

Tunnejohtaminen

Kuva
Vaikka johtamista on tutkittu jo pitkään, uusia näkökulmia sen tehostamiseen tulee esiin vähän väliä. Tämä tietää lisää kassavirtaa johdon konsulteille, koska kaikki aikaansa seuraavat johtajat haluavat saada osansa uusimmista virtauksista.  Henry Fordin autoritaarisistä johtamisopeista on yli sadassa vuodessa edetty ihmisläheisempään suuntaan. Tähän koulukuntaan kuuluvaa näkökulmaa toi esiin Harvard Business Schoolin johtamisen professori Amy Edmondson kirjassaan The Fearless Organization: Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth. Kirja lanseerasi keskusteluun uuden ja mielenkiintoisen käsitteen: työyhteisön psykologisen turvallisuuden. Ilmiö havaittiin, kun Edmondson kumppaneineen tutki menestyneitä organsisaatioita. Yllättävää oli, että eniten menestyviä tiimejä heidän tutkimuksessaan yhdisti raportointi omista virheistään. Luit oikein: kertominen omista virheistä! Virheiden suuren määrän luulisi johtavan huonoon tulokseen. Havainnon y...

Kestävämpää Uutta Vuotta!

Kuva
Vuosi 2020 oli koronapandemian sävyttämä katastrofi. Kolikolla on myös kääntöpuoli: sen voi nähdä myös opetuksen vuotena, jolloin vihdoinkin siirrymme ihmiskunnan kestävämmän kehityksen seuraavaan vaiheeseen. Uudessa maailmassa mm. suureläintuotantoa, jos ei lakkauteta, niin ainakin supistetaan estämään tulevia pandemioita; koronavirus kun näyttää olevan tehokas siirtymään ihmisistä muihin eläimiin ja taas takaisin ihmisiin. Suureläintuotannon teho-oloissa virukset kehittävät uusia muotoja aiempaa nopeammin. Maailman terveysjärjestö on raportoinut tapauksista, joissa mieto lintuinfluenssa on suurissa kanaloissa muuttunut muutamassa kuukaudessa lähes 100-prosenttisesti tappavaksi virukseksi. Onneksi nämä  ebolan  tavoin tappavat virukset eivät levinneet pandemiaksi asti.  Sars -koronavirus onnistuttiin eristämään lepakoista ja supikoirista, joista sen tiedetään tarttuneen myös sikoihin ja kanoihin. Ongelma syntyy, kun virus siirtyy muihin lajeihin ja uusiutu...

Jouluyö, juhlayö

Kuva
" Kuta pienempi on itse, sitä isompi joulu tulee " on Tove Janssonin paljon lainattu miete. Omat isoimmat joulut ajoittuvat 50-luvun synnyinkotiini Vehmaan Hietajärvelle. Mieleen on jäänyt ison maalaistalon tuvan tuoksut, joulukuusi, ruokakattaus sekä tietysti lahjat ja se pelottava joulupukki. Jo varhain ennen kouluikää aloin miettiä, miksei se Korvatunturin oikea pukki tule Vehmaalle? Tekopukkihan tuo meillä käynyt selvästi oli. Ääni oli isopapan ja leuan alaosassa näkyi naamarin reuna. Pieni näkee alhaalta paljon sellaista mitä aikuiset eivät ylhäältä näe. Voimakkaan muistijäljen ovat jättäneet joulupäivän aamun aikaiset lähdöt Vehmaan joulukirkkoon. Sodan käynyt Satu-hevonen oli vielä tuolloin tallissa, mutta autolla kirkkoon kuitenkin mentiin - ei siis hevosreellä. Oltiin mukavuutta rakastavia ja nykyaikaisia. Minulle se ainut, oikea ja aito joulukirkko on Vehmaan vanha keskiaikainen kivikirkko. Kirkko on pieni ja vaatimaton, mutta ehdottomasti Suomen kaunein. Kirkon tu...

Mitä häh!?

Kuva
Suomenkieliset TV-ohjelmat ovat monelle kärsimys. Elokuvissa ja musiikkiohjelmissa taustamusiikki ja huono puheäänen toisto häiritsevät niin, että puheesta ei saa selvää. Vikaa on äänityksen lisäksi myös puhujan artikulaatiossa - toki myös katsojan kuulossa. Urheiluselostajan murteellinen puhuminen in nyt In. Murre tuo mukavaa lisäväriä puheeseen, mutta on sääli, jos asiantunteva puhe menee ohi kuulijan kuulokäyrän. Sami Jauhojärvi voisikin kirjoittaa kilpahiihdon sanakirjan Suomi – Musti –Suomi lausunta-ohjeineen: esim. läntinen naapurimme lausuttuna  Ruotti  tarkoittaa Ruotsia.   On harmillista sekoittaa merkitykselliseen puheeseen kova taustamusiikki ja turha murrepuhe. Tämä koskee urheiluselostusten lisäksi suomalaisia elokuvia, viihdeohjelmia ja tv-sarjoja. Eikö näyttelijöitä enää kouluteta artikuloimaan selvästi? Onko kyse muoti-ilmiöstä vai roolihahmoon kuuluvasta asiasta?   Onneksi on paljon laadukkaita ulkomaisia ohjelmia, jotka on tekstitetty. Mon...