Kestävämpää Uutta Vuotta!


Vuosi 2020 oli koronapandemian sävyttämä katastrofi. Kolikolla on myös kääntöpuoli: sen voi nähdä myös opetuksen vuotena, jolloin vihdoinkin siirrymme ihmiskunnan kestävämmän kehityksen seuraavaan vaiheeseen. Uudessa maailmassa mm. suureläintuotantoa, jos ei lakkauteta, niin ainakin supistetaan estämään tulevia pandemioita; koronavirus kun näyttää olevan tehokas siirtymään ihmisistä muihin eläimiin ja taas takaisin ihmisiin.

Suureläintuotannon teho-oloissa virukset kehittävät uusia muotoja aiempaa nopeammin. Maailman terveysjärjestö on raportoinut tapauksista, joissa mieto lintuinfluenssa on suurissa kanaloissa muuttunut muutamassa kuukaudessa lähes 100-prosenttisesti tappavaksi virukseksi. Onneksi nämä ebolan tavoin tappavat virukset eivät levinneet pandemiaksi asti. 

Sars-koronavirus onnistuttiin eristämään lepakoista ja supikoirista, joista sen tiedetään tarttuneen myös sikoihin ja kanoihin. Ongelma syntyy, kun virus siirtyy muihin lajeihin ja uusiutuneena taas ihmisiin. Uuden koronaviruksen tiedetään tarttuvan ihmisistä ainakin minkkeihin ja ilmeisesti myös lampaisiin, lehmiin ja moniin muihin nisäkkäisiin. Tuore esimerkki löytyy Tanskan minkkitarhoista, joissa hyvin lyhyessä ajassa syntyi ainakin neljä uutta mutaatiota nykyviruksesta. Mitä nopeammin ja laajemmin virus leviää, sitä enemmän mutaatioita syntyy - myös todella tappavan vaarallisia. 

 

Tutkijoiden mukaan suureläintuotantolaitokset pystyvät tuottamaan viruksen uusia muunnoksia niin nopeasti, että nykypandemiamme voi pitkittyä rokotteista huolimatta. Teollisesti tuotetun lihan korvaaminen kasvisruualla tai keinolihalla pienentää uusien pandemioiden uhkaa. Eläintuotannon vähentäminen vaimentaa myös muita uhkia: ilmastokriisiä ja antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Varovaisen arvion mukaan eläintuotanto aiheuttaa viidenneksen kaikista ihmisen kasvihuonepäästöistä. lman korjausliikettä antibioottiresistenssi voi tehdä nykyaikaiset syöpähoidot mahdottomiksi, varoittaa Maailman terveysjärjestö. Nykyhoidoin joka toinen syöpään sairastunut paranee kokonaan.  




Kestävän kehityksen kannalta eläintuotannosta vapautuva maa tulisi valjastaa tuottamaan hiilidioksidia sitovaa biomassaa, biopolttoaineita ja muita biotalouden raaka-aineita. Niillä voidaan korvata öljyä ja muovia. Puu ja muu biomassa ovat suositeltavia ja sopivia raaka-aineita moniin tarkoituksiin. Nyt pitäisi löytää ne porkkanat, joilla maanviljelijät saadaan muuttamaan tuotantosuuntaansa kestävämpään suuntaan. Kasviproteiinituotteisiin soveltuvat raaka-aineet herne ja soija tulevat nyt Euroopasta. Tässä olisi paikka myös kotimaiselle alkutuotannolle. Jos tuotantoa ei kierrätetä kotieläinten kautta, voidaan sen arvoa kasvattaa tuntuvasti. Optisimmat visionäärit näkevät tuotantosuunnan muutosten pelastavan hiipuvan maaseudun ja nostavan arvottomat kiinteistön taas arvoon arvaamattomaan. 

Presidentti Niinistön rinnalla arvojohtajaksi on noussut puolisonsa, maamme äiti, Jenni Haukio. Runsas vuosi sitten hän totesi raflaavasti: “Jokainen tuotantoeläin olisi halunnut elää”. Keskustan kansanedustajat vetivät tästä herneet nenäänsä, ja yksi lupasi jopa boikotoida Linnan juhlia. Pari vuotta sitten Haukio peräsi meiltä jokaiselta pysyvää elämänmuutosta ilmastonmuutoksen vuoksi.  Voimakkaasti arvolatautuneeseen “haukiolaisuuteen” liittyy ilmasto-aktiivisuus, jota karsastaa keskustalaisten lisäksi moni muukin. Mutta kannattaako?


Koronavuosi 2020 on osoittanut suomalaisuuden voiman. Kovissa paikoissa olemme olleet vahvoja - kaveria ei sodassakaan jätetty. Sotien jälkeen sai alkuunsa moni suomalainen menestystarina. Toivottavasti uusi vuosi 2021 kääntää menneen vuoden kriisin tulevien vuosien voitoksi niin terveyden kuin talouden kannalta. Järkevä Uuden Vuoden Lupaus on lihansyönnin vähentäminen ja kasvisten lisääminen, josta kiittää ilmaston lisäksi oma ja muiden terveys. Minä lupaan!


Ps. Juuri ennen tämän blogin julkaisua sain suruviestin hyvän ystävän ja kollegan Pentti Taljan äkillisestä kuolemasta. Kestävä kehitys kuului hänen ammatillisen koulutuksen oppiaineisiinsa. Olkoon tämä Risto Isomäen ajatusten herättämä blogi hänen muistolleen.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

68 vuotta sitten

Digipaussi