Laturaivo
Nyt puhuttaa laturaivo, josta tuli ennakoitua suosituimpi aihe venäläisen kilpahiihtäjä Aleksandr Bolshunovin ansiosta. Miljoonat tv-katsojat saivat todistaa suomalaiseen Joni Mäkeen kohdistunutta raivoa, joka ei jäänyt pelkäksi kiroiluksi.
Vuokatti -hiihdon massalähdössä kuului "saatanan ämmä", kun tungoksessa joku tahtomattaan sotki himokuntoilijan sauvan poikki. Kilpasarja eteni hyvässä hengessä, mutta kovanluokan kuntosarjan tullessa kohdalle testosteroonin ja adrenaliinin tuoksu saa latutarkkailijan pöyristymään. Laturaivo vie liikunnan ilon itse "hiihtoniilolta" ja muilta. Naisiin ja lapsiin kohdistuvaa raivoa on vaikeinta hyväksyä.
Ladulla kävelijöitä, koiran ulkoiluttajia ja äitejä lapsineen näkee vaarallisesti latu-urilla. Törmäykset voivat aiheuttaa vakavia vammoja. Kerran asiasta huomautettuani, sain vastaukseksi kommentin: "Olen veronmaksaja ja saan kulkea missä haluan. Tämä on ollut minun ja koirani lenkkipolku aina".
Itse jouduin raivon kohteeksi hiihtäessäni rauhallista peltolenkkiä Vuorentaan ja Hattulan pelloilla. Aurinkoinen iltapäivä oli saanut sivakoijat liikkeelle sankoin joukoin; mukana oli lapsia, vanhuksia ja naisia. Tunnelma oli leppoisa. Kaikki etenivät rauhallisesti nauttien raikkaasta talvisäästä ja lumisesta maisemasta. Kaikkensa peliin laittavia rähkijöitä ei näkynyt kunnes sivultani kuului armotonta kiroamista juuri kun olin katsomassa sykettä rannekkeesta. Rannekekäden sauva heilahti sivulle aiheuttaen raivokohtauksen. Saatanat ja perkeleet kuultuani ehdin sanoa vain "no no". Parkkipaikalla kyselin raivoajalta, "mikä ongelma"? Räkää tippuvasta suusta ei mitään järkevää kuulunut. Laturaivo ja -rääkki sumensi aivot - toivottavasti väliaikaisesti.
Muistan kyllä itsekin sen tunteen, kun maratonin viimeisillä kilometrillä halusin vetää turpiin kaikkia kannustajiani, koska energiavarat olivat valuneet aivoista jalkoihin. Erään triathlonin uintiosuuden jälkeen muistan myös tunteneeni samanlaista raivoa. Rajoja hakevan kuntoiluhulluuden lopetin täyttäessäni 60 vuotta. Raivon siis ymmärrän, mutta en hyväksy. Kuntoilijan on syytä pysyä peruskestävyystasolla, jolloin syke on 60 - 75% maksimisykkeestä ( = 220 miinus ikä).
Ärtyneisyys on ylikunnon merkki, jolloin treeniä pitää löysätä. Hyvinvointi ja kuntokin paranee kun ei turhia rehki.
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä hiljaksiin.
VastaaPoista