Koronastrategia


Rokotusten alettua pandemiatunnelissa näkyy valon pilkahdus. Liialliseen tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta, koska rokotustahtimme on toivottaman hidas, muuntunut ja nopeasti leviävä brittivirus on leviämässä maahamme tuoden kevääksi ehkä kolmannen korona-aallon.

Harmi, jos rokotustahtia hidastaa ideologinen este yksityisten terveysyritysten hyödyntämiseen. Mikäli tilannetta ei saada kesälläkään hallintaan, on syksyllä luvassa neljäs aalto. 

Tautitilanteemme on nyt sillä hyvällä tasolla, josta se monessa Euroopan maassa lähti nousuun loppuvuodesta. Oppimalla muiden maiden kokemuksista, asia olisi voitu hoitaa ennakoiduilla kiristystoimilla. Jos tauti pääsee nyt leviämään, se todennäköisesti ehtii aiheuttaa suurta vahinkoa ennen rokotesuojaa. Riskiä lisää, että tammi - maaliskuu on aina ollut korona- ja influenssavirusten kultakautta.

Yli 6 miljoonan asukkaan kaupunkivaltio Singapore on taltuttanut koronan. Alueen asukastiheys on maailman tiheimpiä: n. 9000 asukasta neliökilometriä kohti  (Suomi 16 as./km2). Millaisella strategialla tämä on tehty? Tuloksiin on päästy tiukoilla rajoituksilla ja teknologialla. Tautitapaukset on eristetty ja tartuntaketjut jäljitetty. Jokainen kansalainen on testattu keskimäärin kerran.

Singaporen suurimmissa yliopistoissa ei ole havaittu ainuttakaan koronatapausta. Eri tilojen opiskelijatiheyttä valvotaan ja opiskelijoiden ruumiinlämpö raportoidaan säännöllisesti. Paikallisilla ei ole samanlaista vapauden vaatimusta kuin meillä. Rangaistukset ovat myös meikäläisittäin kohtuuttoman kovia määräyksiä rikkoville.

Viron presidentti kertoi heidän koronastrategiansa: löysäillään rajoitteita tehohoidon kapasiteetin sietokyvyn rajalle. Rajoituksista pidättäydytään mahdollisimman pitkälle, jotta henkiset ja taloudelliset vahingot pysyvät pieninä. Mikä on Suomen strategia?

Vihdoinkin ministerimme tekevät päätöksiä eivätkä enää pähkäile operationaalisten asioiden kimpussa. Kevään virheitä ei toistettu: rajavalvonnan käytännön toimet kuuluvat paikalliselle toimijoille eikä ministereille. Tätä kirjoittaessa rajaliikenteen valvontaa tiukennetaan, koska naapurimaiden tautitilanne on tiedostettu. Tartuntalain muutos etenee eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Toivoa siis on!


Kommentit

  1. Unknown17. tammikuuta 2021 klo 11.28

    Jari, on sellaistakin kuulunut, että rokotusneulat ovat kortilla, onkohan totta? Miksei työterveyshuolto voisi osaltaan rokotuksia hoitaa, jos rokottajistakin on pulaa!!

    VastaaPoista
  2. Jari Ristimäki22. tammikuuta 2021 klo 0.34

    Neulapuutteesta en ole kuullut. Onneksi työterveyshuolto on kai tulossa kuvioihin mukaan, joten eiköhän hommat etene.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää