Jarpan jorinat

Koronaviruksen pelossa olen aloittanut lenkkeilyn. Kunnon ja keuhkojen kohenemisen arvelen pelastavan henkeni. Painon pudotuksestakaan ei olisi haittaa. Ikääkin on kertynyt sen verran, että Venäjällä olisin sen vuoksi riskiryhmää (yli 65 v.). Pystyn onneksi vielä juoksemaan. Vauhtini tosin on pudonnut puoleen nuoruusvuosista. Jos nyt kilometrivauhti on 7 min/km, parhaimmillaan se oli alle 4. Puolimaratoonin muistan juokseeni hieman alle 1,5 h Turun Ruissalossa. Se oli 40 vuotta ja 20 kiloa sitten. Nykyinen hiihtovauhtini Vuokatti-hiihdossa on ollut puolet hitaampaa huippuihin verrattuna. Siinä missä kilpasarja hiihtää 50 km kahteen tuntiin, luistelen minä sitä neljä tuntia. Tällä logiikalla olin nuorena hölkkääjänä aika kova! Tavoitteeni on kesäksi kasvattaa kuntoa niin, että selviydyn ”riatloonin” pikamatkoista. Kilpapyörä on tallissa, uimataito tallella ja juoksukunto elpymässä. Ulos lenkille vuoroin pyörällä ja juosten; vesien lämmittyä uimaan. Koska tänä kesänä tu...

Liiketaloustiede korostaa ulkoisen toimintaympäristön analysoinnin merkitystä liiketoiminnan suunnittelussa. Sen tuomia muutoksia on pyritty ennakoimaan ja varautumaan mahdollisuuksien mukaan. Virustutkijat ovat jo pitkään varoittaneet globaalin pandemian mahdollisuudesta, mutta näin pysäyttävä tilanne lienee ollut kaukainen. Ollaan vakavien asioiden edessä: paitsi ihmisten, luvassa on myös yritysten ja liikeideoiden harvennushakkuut. Ne yritykset, jotka nopeasti pystyvät reagoimaan KORONA-viruksen tuomaan tilanteeseen, selviävät hengissä. Poikkeustilalla säästetään ihmishenkiä, mutta menetetään samalla lukuisia toimivia yrityksiä ja työpaikkoja. Valtiovalta on luvannut auttaa hädässä, mutta riittävätkö resurssit, jos tilanne jatkuu pitkään. Pahalta näyttää, koska tartuntojen huippu lienee vasta toukokuun puolivälissä. Tässäkin tilanteessa on voittajia. Ravintoloiden ja päivittäistavaroiden kotiinkuljetuspalveluille olisi kysyntää. WC-paperin, kasvonaamioiden, käsihuuhteiden, ...

Palveluyhteisöt ovat täynnä sisäisiä palvelutoimintoja, jotka tukevat toinen toisiaan ja ulkoisten asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa olevia asiakaspalvelijoita. Sisäisiä palvelutoimintoja väitetään olevan lukumääräisesti enemmän kuin ulkoisia asiakkaita palvelevia toimintoja (Christian Grönroos 1991). Sisäiset asiakassuhteet heijastuvat ulkoisiin asiakassuhteisiin: jos homma tökkii sisällä, ei se toimi ulkoisissakaan suhteissa. Jokaisen työntekijän on tunnistettava omat asiakkaansa myös yrityksen sisällä. Aito asiakaslähtöisyys vaatii koko asiakkaalle arvoa tuottavan prosessin virittämistä huippukuntoon kaikissa vaiheissa - myös asiakasrajapinnan takana. Aito asiakasajattelu on vyörytettävä läpi koko organisaation. Jan Carlzonin (SAS) neuvoi alaisiaan: ”Ellet palvele asiakasta, palvele jotakuta muuta organisaation sisällä.” Sisäisen markkinoinnin kehittäminen on tärkeä, joskin unohdettu tehtävä organisaatioissa. Sisäisen tiedottamisen parantaminen on osoittautunut vak...

Ajan hengen mukaisesti organisaatiot pyrkivät työstämään yrityskulttuuriaan ollakseen mahdollisimman hyvä työpaikka. Maamme kerma (n. 150 yhteisöä) osallistuu vuosittain maksulliseen GPW-selvitykseen saadakseen palautetta toimistaan työkulttuurinsa kehittymisestä. Palkittujen yritysten kertomuksista voi noukkia hyvä ideoita toteutettavaksi: opiskelu työnantajan ajalla ja kustannuksella, henkilöstön merkkipäivien muistaminen, rekrytointi prosessin syventäminen monin haastatteluin ja henkilöanalyysein, joiden avulla voidaan ennakoida myös hyvien työntekijöiden lähtöä jne.  Kysymys kuuluukin: Mitkä niistä sopivat meille? Sisäisen markkinoinnin kehittämisprosessi noudattaa vanhaa kaavaa: 1.     Tehdään ensin lähtötilanteen analyysi työilmapiirin tutkimuksen avulla: Missä olemme nyt? 2.     Sen jälkeen tulokset käydään avoimesti henkilöstön kanssa läpi: Missä olemme hyviä ja missä on parantamisen varaa? 3.     Edellis...

Työilmapiirin tulisi olla kaikille hyvä. Jokaisen tulisi kokea työnsä merkitykselliseksi ja itsensä arvostetuksi. Tapana on, että yrityksen koko henkilöstö osallistuu yhteisön arvojen määrittämiseen. Siitä huolimatta harva osaa lonkalta luetella työnantajansa arvot. Liekö tarpeenkaan, jos muut asiat ovat kunnossa. Hyvät työnantajat ovat aina huolehtineet henkilöstöstään. Patruunat huolehtivat työntekijöidensä terveydenhoidosta, koulutuksesta, asumisesta ja vapaa-ajan harrastuksista. Ymmärrettiin, että hyvin voiva henkilöstö on yrityksen menestyksen tae. Kilpailu hyvistä työntekijöistä lisäsi motivaatiota hoitaa asiat yrityksen sisällä: yhteisö saa juuri sellaiset työntekijät kuin se ansaitsee. Ymmärrettiin, että ihminen ei ole kone, joka rasvataan kerran kuussa. Sisäisesti heikko yhteisö ei voi olla ulkoisesti vahva. Sisäisen suhdetoiminnan opit laajenivat ja syvenivät palvelualojen kasvun myötä sisäisen markkinoinnin käsitteeksi, jonka eräs yrittäjä määritteli seuraavasti: ”Mi...

80-luvulla oli yleistä, että asiakkaat tiesivät myyjiä paremmin kaupan asiakastarjouksista. Johto ei aina huomannut kertoa henkilökunnalle mainonnan sisällöstä. Mikäli myyjä ei ollut ehtinyt lukea aamun lehteä asiakkaan lailla, saattoi hän tokaista asiakkaalle: ” Enpä tiedä. Näytäpä minullekin, mitä siinä meidän mainoksessa sanotaan!?” Miten asia sitten olisi pitänyt hoitaa? Osallistamalla myyjät kampanjasuunnitteluun. Myyjä, joka itse keksi kampanjatuotteen hintoineen, varmasti tiesi sen ja vei kaupat päätökseen, jos siihen muuten oli edellytyksiä. Kassakone kilisi ja kaupan jumala hymyili taustalla. Hymyyn oli aihetta myös yrityksen johdolla: kasvatettiin myyntiä ja asiakastyytyväisyyttä, mutta ennen kaikkea myyjätyytyväisyyttä. Palvelujen markkinoinnin erityisyys ja asiakaspalvelun merkitys nousivat tuolloin keskusteluun tohtorien Christian Grönroosin ja Jarmo R. Lehtisen väitöskirjojen ansiosta. Molemmat herrat toivat käsitteistöön sisäisen markkinoinnin: toimet, jotka kohd...

1974 aloittaessani ekonomiopintoja Tampereen yliopistossa, ajattelin tulevaisuuden valintoja olevan kaksi: atk ja markkinointi. Markkinointi tuntui mielenkiintoisemmalta ja helpommalta. Valitsin siis markkinoinnin, jonne toki omat kyvytkin enempi viittasivat. No mitä opinnoista jäi mieleen? Atk:sta reikäkorttikasat ja markkinoinnista panos/tuotos –malli. Markkinoinnin merkitys on aina tunnustettu kilpailuetua tuovana ja sen myötä tekijänsä taloutta turvaavana tärkeänä toimena. Markkinoinnin sisällön avaamisessa sitten tulikin urani aikana usein tilanteita, joissa lyhyesti piti vastata kysymykseen: ”Mitä se markkinointi sitten ihan oikeasti on?” Kaikkina viitenä vuosikymmeninä vastauksen rautalankamalli on löytynyt professori Martti Särkisillan aikanaan kehittämästä markkinoinnin laatikkomallista, joka panos/tuotos ajattelun pohjalta onnistui kokonaisvaltaisesti kuvaamaan markkinoinnin suunnittelun keskeiset elementit ja erityisesti niiden keskinäiset suhteet.    Markk...