Markkinoinnin rautalankamalli
1974 aloittaessani ekonomiopintoja Tampereen yliopistossa, ajattelin tulevaisuuden valintoja olevan kaksi: atk ja markkinointi. Markkinointi tuntui mielenkiintoisemmalta ja helpommalta. Valitsin siis markkinoinnin, jonne toki omat kyvytkin enempi viittasivat. No mitä opinnoista jäi mieleen? Atk:sta reikäkorttikasat ja markkinoinnista panos/tuotos –malli.
Markkinoinnin merkitys on aina tunnustettu kilpailuetua tuovana ja sen myötä tekijänsä taloutta turvaavana tärkeänä toimena. Markkinoinnin sisällön avaamisessa sitten tulikin urani aikana usein tilanteita, joissa lyhyesti piti vastata kysymykseen: ”Mitä se markkinointi sitten ihan oikeasti on?”
Kaikkina viitenä vuosikymmeninä vastauksen rautalankamalli on löytynyt
professori Martti Särkisillan aikanaan kehittämästä markkinoinnin
laatikkomallista, joka panos/tuotos ajattelun pohjalta onnistui
kokonaisvaltaisesti kuvaamaan markkinoinnin suunnittelun keskeiset elementit ja
erityisesti niiden keskinäiset suhteet.
Markkinointi ei siis ole pelkästään myyntiä tai somea, vaan kokonaisvaltaista suunnittelua, jossa erilaiset ympäristötekijät huomioiden määritellään tavoitteet ja niihin pääsemiksi vaadittavat keinot resursseineen. Panoksen ja tuotoksen suhde on ilmeinen: ”Niin makaa kuin petaa. Sitä saa mitä tilaa jne.” Jo pelkästään toiminnan tavoitteellisuus on tärkeää: perille löytää paremmin kun tietää mihin on menossa. Tässäkin kohtaa voin taas todeta, että mikään ei ole niin käytännönläheistä kuin hyväksi havaittu teoria.
Yllä olevassa mallissa yhtenä laatikkona on markkinoinnin kohderyhmät eli asiakkaat, joihin keinoja kohdistetaan. Seuraavassa blogissani kerron usein unohdetusta markkinoinnin sisäisestä kohderyhmästä: omasta henkilöstöstä.
Markkinointi ei siis ole pelkästään myyntiä tai somea, vaan kokonaisvaltaista suunnittelua, jossa erilaiset ympäristötekijät huomioiden määritellään tavoitteet ja niihin pääsemiksi vaadittavat keinot resursseineen. Panoksen ja tuotoksen suhde on ilmeinen: ”Niin makaa kuin petaa. Sitä saa mitä tilaa jne.” Jo pelkästään toiminnan tavoitteellisuus on tärkeää: perille löytää paremmin kun tietää mihin on menossa. Tässäkin kohtaa voin taas todeta, että mikään ei ole niin käytännönläheistä kuin hyväksi havaittu teoria.
Yllä olevassa mallissa yhtenä laatikkona on markkinoinnin kohderyhmät eli asiakkaat, joihin keinoja kohdistetaan. Seuraavassa blogissani kerron usein unohdetusta markkinoinnin sisäisestä kohderyhmästä: omasta henkilöstöstä.
Mielenkiintoista sisältöä, loistavaa Jarppa!
VastaaPoista