Korona pistää lenkille


Koronaviruksen pelossa olen aloittanut lenkkeilyn. Kunnon ja keuhkojen kohenemisen arvelen pelastavan henkeni. Painon pudotuksestakaan ei olisi haittaa. Ikääkin on kertynyt sen verran, että Venäjällä olisin sen vuoksi riskiryhmää (yli 65 v.).

Pystyn onneksi vielä juoksemaan. Vauhtini tosin on pudonnut puoleen nuoruusvuosista. Jos nyt kilometrivauhti on 7 min/km, parhaimmillaan se oli alle 4. Puolimaratoonin muistan juokseeni hieman alle 1,5 h Turun Ruissalossa. Se oli 40 vuotta ja 20 kiloa sitten.



Nykyinen hiihtovauhtini Vuokatti-hiihdossa on ollut puolet hitaampaa huippuihin verrattuna. Siinä missä kilpasarja hiihtää 50 km kahteen tuntiin, luistelen minä sitä neljä tuntia. Tällä logiikalla olin nuorena hölkkääjänä aika kova!
Tavoitteeni on kesäksi kasvattaa kuntoa niin, että selviydyn ”riatloonin” pikamatkoista. Kilpapyörä on tallissa, uimataito tallella ja juoksukunto elpymässä. Ulos lenkille vuoroin pyörällä ja juosten; vesien lämmittyä uimaan. Koska tänä kesänä tuskin järjestetään kisoja, voin asettaa tavoitteeni kilpaurheilijoiden tavoin kesään 2021. Siihen on vielä aikaa - onneksi Koronan!
   

Koronan ansiosta on ollut aikaa seurata kotikaupungissa käytävää somekeskustelua. Sen teemoihin aion puuttua blogeissani (Jarpan jorinat), mutta lenkkeilyyn liittyen nostan esiin yhden teeman. Koirankakkakeskusteluun voin yhtyä paheksuen: on se ihan p...keleestä, että niitä paskoja ei korjata kulkureittien reunoilta. Nyt reunoilla juostaan, koska hiekkaväylät ovat märkiä. Koronastressin purkamiseksi tarvitaan puhtaita väyliä.



Muistakaa pestä kädet, olkaa kotona, välttäkää lähikontaktia -  ja korjatkaa ne koiranne paskat!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää