Markkinoinnin marssijärjestys


80-luvulla oli yleistä, että asiakkaat tiesivät myyjiä paremmin kaupan asiakastarjouksista. Johto ei aina huomannut kertoa henkilökunnalle mainonnan sisällöstä. Mikäli myyjä ei ollut ehtinyt lukea aamun lehteä asiakkaan lailla, saattoi hän tokaista asiakkaalle: ” Enpä tiedä. Näytäpä minullekin, mitä siinä meidän mainoksessa sanotaan!?”

Miten asia sitten olisi pitänyt hoitaa? Osallistamalla myyjät kampanjasuunnitteluun. Myyjä, joka itse keksi kampanjatuotteen hintoineen, varmasti tiesi sen ja vei kaupat päätökseen, jos siihen muuten oli edellytyksiä.


Kassakone kilisi ja kaupan jumala hymyili taustalla. Hymyyn oli aihetta myös yrityksen johdolla: kasvatettiin myyntiä ja asiakastyytyväisyyttä, mutta ennen kaikkea myyjätyytyväisyyttä.


Palvelujen markkinoinnin erityisyys ja asiakaspalvelun merkitys nousivat tuolloin keskusteluun tohtorien Christian Grönroosin ja Jarmo R. Lehtisen väitöskirjojen ansiosta. Molemmat herrat toivat käsitteistöön sisäisen markkinoinnin: toimet, jotka kohdistuvat omaan henkilöstöön ja ehdottomasti ennen ulkoisen markkinoinnin aloittamista. Alettiin puhua myös ns. totuuden hetkestä eli asiakkaan ja myyjän kohtaamisesta, jolloin ulkoisen markkinoinnin lupaukset lunastettiin.

Tässäkin tapauksessa mikään ei ollut niin käytännönläheistä kuin hyväksi havaittu teoria. Kerron ensi viikolla asiasta lisää



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

68 vuotta sitten

Digipaussi