Great Place to Work

Ajan hengen mukaisesti organisaatiot pyrkivät työstämään yrityskulttuuriaan ollakseen mahdollisimman hyvä työpaikka. Maamme kerma (n. 150 yhteisöä) osallistuu vuosittain maksulliseen GPW-selvitykseen saadakseen palautetta toimistaan työkulttuurinsa kehittymisestä. Palkittujen yritysten kertomuksista voi noukkia hyvä ideoita toteutettavaksi: opiskelu työnantajan ajalla ja kustannuksella, henkilöstön merkkipäivien muistaminen, rekrytointi prosessin syventäminen monin haastatteluin ja henkilöanalyysein, joiden avulla voidaan ennakoida myös hyvien työntekijöiden lähtöä jne.  Kysymys kuuluukin: Mitkä niistä sopivat meille?
Sisäisen markkinoinnin kehittämisprosessi noudattaa vanhaa kaavaa:

1.    Tehdään ensin lähtötilanteen analyysi työilmapiirin tutkimuksen avulla: Missä olemme nyt?

2.    Sen jälkeen tulokset käydään avoimesti henkilöstön kanssa läpi: Missä olemme hyviä ja missä on parantamisen varaa?

3.    Edellisen pohjalta laaditaan tavoitteet: Mihin haluamme päästä? Mitä pitää parantaa? Millä mittarilla seuraamme asian parantumista ja mihin tulokseen olemme tyytyväisiä?

4.    Laaditaan yhdessä koko henkilöstön kanssa toimenpideohjelma: Mitä asioille pitää tehdä?

5.    Viimeisenä vaan ei vähäisempänä on ylimmän johdon sitoutuminen asiaan, mikä edellyttää sen osallistumista aidosti ja aktiivisesti koko prosessiin. Sitä ei voi ulkoistaa keskijohdolle tai konsulteille.


Onnistuneen sisäisen markkinoinnin kampanjan ensimmäisiä toteuttajia lienee SAS-lentoyhtiön legendaarinen pääjohtaja Jan Carlzon 80-luvulta. Hän nosti vararikon partaalla olleen yrityksen menestykseen panostamalla palvelujen markkinoinnin erityisyyteen, jonka lähtöajatuksena oli tehdä menestys oman henkilöstön kautta. Hyviä työtekijöitä palkittiin ”työnsankareina”, alemman tason kenttävirkailijat saivat lentokapteenitason työasut, menestystä juhlittiin yhteisillä bileillä jne. Jokaisen työntekijän osuutta menestykseen korostettiin – kaikki työ oli arvokasta.

Jan Carlzonin johtamisfilosofiaansa voi tutustua tarkemmin lukemalla teoksen Pyramidit Nurin! (Riv Pyramiderna på svenska). Suurta huomiota sai ehdotus organisaatiomallin kääntämisestä nurin, jossa ylimpänä ovat asiakkaat ja alimpana ylin johto. Ajatuksensa mukaan johdon tärkein tehtävä on auttaa alaisia menestymään. Pomo, joka ei tätä toteuttanut, oli helisemässä.

Sisäinen asiakkuus eli työkaveri asiakkaana onkin Carlssonin oivallus, jota esittelen ensi viikon blogissani.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää