Jarpan jorinat

Työilmapiirin tulisi olla kaikille hyvä. Jokaisen tulisi kokea työnsä merkitykselliseksi ja itsensä arvostetuksi. Tapana on, että yrityksen koko henkilöstö osallistuu yhteisön arvojen määrittämiseen. Siitä huolimatta harva osaa lonkalta luetella työnantajansa arvot. Liekö tarpeenkaan, jos muut asiat ovat kunnossa. Hyvät työnantajat ovat aina huolehtineet henkilöstöstään. Patruunat huolehtivat työntekijöidensä terveydenhoidosta, koulutuksesta, asumisesta ja vapaa-ajan harrastuksista. Ymmärrettiin, että hyvin voiva henkilöstö on yrityksen menestyksen tae. Kilpailu hyvistä työntekijöistä lisäsi motivaatiota hoitaa asiat yrityksen sisällä: yhteisö saa juuri sellaiset työntekijät kuin se ansaitsee. Ymmärrettiin, että ihminen ei ole kone, joka rasvataan kerran kuussa. Sisäisesti heikko yhteisö ei voi olla ulkoisesti vahva. Sisäisen suhdetoiminnan opit laajenivat ja syvenivät palvelualojen kasvun myötä sisäisen markkinoinnin käsitteeksi, jonka eräs yrittäjä määritteli seuraavasti: ”Mi...

80-luvulla oli yleistä, että asiakkaat tiesivät myyjiä paremmin kaupan asiakastarjouksista. Johto ei aina huomannut kertoa henkilökunnalle mainonnan sisällöstä. Mikäli myyjä ei ollut ehtinyt lukea aamun lehteä asiakkaan lailla, saattoi hän tokaista asiakkaalle: ” Enpä tiedä. Näytäpä minullekin, mitä siinä meidän mainoksessa sanotaan!?” Miten asia sitten olisi pitänyt hoitaa? Osallistamalla myyjät kampanjasuunnitteluun. Myyjä, joka itse keksi kampanjatuotteen hintoineen, varmasti tiesi sen ja vei kaupat päätökseen, jos siihen muuten oli edellytyksiä. Kassakone kilisi ja kaupan jumala hymyili taustalla. Hymyyn oli aihetta myös yrityksen johdolla: kasvatettiin myyntiä ja asiakastyytyväisyyttä, mutta ennen kaikkea myyjätyytyväisyyttä. Palvelujen markkinoinnin erityisyys ja asiakaspalvelun merkitys nousivat tuolloin keskusteluun tohtorien Christian Grönroosin ja Jarmo R. Lehtisen väitöskirjojen ansiosta. Molemmat herrat toivat käsitteistöön sisäisen markkinoinnin: toimet, jotka kohd...

1974 aloittaessani ekonomiopintoja Tampereen yliopistossa, ajattelin tulevaisuuden valintoja olevan kaksi: atk ja markkinointi. Markkinointi tuntui mielenkiintoisemmalta ja helpommalta. Valitsin siis markkinoinnin, jonne toki omat kyvytkin enempi viittasivat. No mitä opinnoista jäi mieleen? Atk:sta reikäkorttikasat ja markkinoinnista panos/tuotos –malli. Markkinoinnin merkitys on aina tunnustettu kilpailuetua tuovana ja sen myötä tekijänsä taloutta turvaavana tärkeänä toimena. Markkinoinnin sisällön avaamisessa sitten tulikin urani aikana usein tilanteita, joissa lyhyesti piti vastata kysymykseen: ”Mitä se markkinointi sitten ihan oikeasti on?” Kaikkina viitenä vuosikymmeninä vastauksen rautalankamalli on löytynyt professori Martti Särkisillan aikanaan kehittämästä markkinoinnin laatikkomallista, joka panos/tuotos ajattelun pohjalta onnistui kokonaisvaltaisesti kuvaamaan markkinoinnin suunnittelun keskeiset elementit ja erityisesti niiden keskinäiset suhteet.    Markk...

Some, digi, sisältömarkkinointi ym. on mullistanut markkinoinnin täysin. Niinkö todella? Oman urani ajoilta muistan radiomainonnan, faksin tai sähköpostin tuoman muutoksen.  Viestinnän keinovalikoimissa on tapahtunut aina muutoksia. Jokaisella kymmenluvulla on tullut paljon uusia kanavia ja keinoja. Sillä hetkellä muutokset ovat tuntuneet isoilta, jokaisella vuosikymmenellä. Itse aloitan nyt kuudetta. Mitä pidempään markkinoinnin ilmiöitä olen seurannut, sen pienemmiltä muutokset tuntuvat.  Ainoa pysyvä seikka on aina ollut jatkuva muutos. Markkinointiin liittyvät lainalaisuudet eivät ole muuttuneet. Keskeistä on edelleen tapa, jolla tehokkaimmin vaikutetaan kulutuskäyttäytymiseen, asenteisiin ja ostopäätöksiin. Tärkeintä on erottua kilpailijoista positiivisesti. Sitähän markkinointi viime kädessä on. 

Lapsena kuuntelin isoisäni vierellä miesten juttuja. Vävypojat, joista toinen oli isäni, kyselivät neuvoja jos johonkin pulmaan. Kannattaako tehdä sitä tai tätä? Mieleeni on jäänyt papan varsinais-suomalainen vakiovastaus: ”Kyl ain kannata tehr, jos vaan toimeks saa”. Pappani oli jo tuolloin eläkkeellä eikä enää innokas uusiin projekteihin. Ei vaan saanut aikaiseksi, ei tullut ryhtyneeksi, on vaikea aloittaa jne. Tuttua itselleni, ehkä sinullekin. Uskon puute, epäonnistumisen pelko, ylikriittisyys, energian vähyys; mikä lie syynä. Monelta melkein maisterilta on jäänyt gradu kesken tai sitä ei ole edes aloitettu. Sijaistoimia löytyy helposti. Ei voi aloitta ennen kuin Hesari on luettu kannesta kanteen tai kämppä on siivottu kylppärin viimeistä nurkka myöten. Siinä menee helposti päivä, ja ilta sitten meneekin sohvaperunana telkkarin ääressä. Ei ihme, jos opinnot eivät edisty. Mitään ei synny, jos ei koskaan aloita. Sanotaan myös, että muutos vaatii yhden askeleen alkaakseen, mut...

Aloitan oman blogin, jossa kerron työstäni ja mielenkiinnon kohteistani. Uusi blogijulkaisu ilmestyy perjantaisin. Enimmäkseen kerron tapahtumista yritykseni liiketoiminnan ympärillä, mutta myös omista harrastuksistani, lomamatkoistani ja perheestäni. Business-jorinat aloitan kommentoimalla nykyajan markkinointia 50 vuoden kokemuksella. Muistelen myös yritykseni Palvelutaito Oy:n menestyshetkiä 80- ja 90-luvuilla. Tuolloin käytin menetelmiä, joista osaa kutsutaan nykyään palvelumuotoiluksi. Silloin se oli asiakaspalvelun kehittämistä. Siitä juontuu yrityksen nimi: Palvelutaito. Mistä nimi Jarpan jorinat? Ammattikorkeakoulun viimeisinä lehtorivuosina lempinimeni oli kuulemma Jartsa/Jarppa. Jorinat olivat palautteen mukaan parasta opetuksessani: tarinat markkinoinnin ihmeellisestä maailmasta. ”Ei virallisia, mutta todellisia”. 40 vuotta kestäneen business-opettajan uran jälkeen jäin miettimään, mitä tehdä? Jotakin hyvää halusin tehdä muille ja itselleni. Nyt eläkkeellä on enemmän aik...