Tekstit

Mökkiremontti

Kuva
Sain äidiltäni lahjaksi kesämökin, joka rakennettiin synnyinkotini Vehmaan Hietajärven rannalle 60-luvun lopulla. Lukiopoikina osallistuimme veljeni kanssa sen rakentamiseen. Mökin maalaaminen oli meidän vastuulla; erityisesti räystään alusten maalaus on jäänyt mieleeni. Niin hyvin ne maalattiinkin, ettei niitä ole tarvinnut uusia. Muuten mökki on saanut uuden katon, ulkomaalin ja kohennusta sisätiloihin. Projektin päätöspäivää ei ole tiedossa. Korjaamista löytyy  kunnes rahat ja voimat loppuvat. Mökin korjaus ja laajennukset uusine rakennuksineen eivät ole sujuneet aivan kuten TV:n Huvila ja Huussi -ohjelmassa. Työleiriä on kestänyt jo vuosia ja rahaa on palanut kymmeniätuhansia euroja. Ei jää lapsille perinnöksi osakkeita ja rahastoja, vaan saavatpahan kesäpaikan patioineen, kylpytynnyreineen ja nukkumamökkeineen. Perivät mukavan työleirin.  Viime talven projekti oli vanhan ja homeisen pukuhuoneen purku ja uusiminen. Siinä menikin kylän ns. kirvesmieheltä koko talvi. Valmist...

Kuntavaalien häviäjät

Kuva
Kukaan puoluejohtajista ei myönnä hävinneensä vaaleja. Koska kaikki eivät voi voittaa, nostan esiin kaksi häviäjää: äänestysaktiivisuus ja nuoret. Äänestysprosentti oli nyt 55,1%, melkein neljä prosenttiä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa, ja 18 - 24 vuotiaista äänesti vain kolmannes. Jos äänestysaktiivisuus tästä vielä laskee, demokratia on kriisissä. Syynä alhaiseen äänestysaktiivisuuteen on kolme K:ta: korona, kesä ja kotisohva. Peiliin saavat katsoa myös poliitikot ja puolueet. Kovin aktiivisia ja luovia ei kampanjoissa oltu. Erityisesti nuorten tavoittaminen somessa vaatii uutta otetta. Ne harvat ehdokkaat, jotka hallitsevat somen monipuolisesti, menestyivät. Feministi Minja Koskela sai Helsingissä pelkällä some-näkyvyydellä 5600 ääntä.  Nuoret olivat aliedustettuna kuntavaaleissa. Ehdokkaista vain 8,5% oli alle 30-vuotiaita. Passiivisuuden syyksi mainitaan valtuustotyöhön hankala elämäntilanne ja verkostojen puute. Nuoret eivät halua sitoutua puoluevälitteiseen vaikuttamise...

Äänestin ennakkoon

Kuva
Äänestin kuntavaalien viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä. Tuskallisen hidasta toimi oli aikaisempiin äänestyskokemuksiin verrattuna: pitkään odottelin vuoroani sateisessa jonossa. Koronalla lienee oma osuutensa tässäkin, ja viime tippaan jätti ennakkoäänestyksensä moni muukin. Äänestyspaikkana oli uusi Nummikeskus, jota ei edeltäjänsä tavoin vaivaa home, vaan kaikkialle ulottuva meteli. Avokonttorin ongelmat siirrettiin onnistuneesti kouluun. Liittämällä myös kaupungin aluekirjasto samaan kaaokseen, haitta maksimoitiin. Euro ei ole aina paras kuntakonsultti. Ehdokkaista valitsin tutun henkilön, jonka puoluekanta on hyväksyttävissä. Arvostan hyvää puheyhteyttä ehdokkaaseen. Itselleni sopivaa oikeistoliberaalia puoluetta  Suomessa ei ole. RKP on monessa vaalikoneessa osoittautunut lähimmäksi puolueekseni, mutta se kielikysymys... Ennakkoon äänesti moni muukin; kolmannes äänioikeutetuista, lähes 1,5 miljoonaa kansalaista. Koska varsinainen äänestyspäivä on ensi sunnuntaina, halusi moni...

Huoli nuorista

Kuva
Suuri osa nuoristamme voi huonosti. Heidän työhyvinvointinsa on heikompaa kuin muiden ikäryhmien. Pahoin voidaan sekä opiskelussa että työssä. Korona on lisännyt entisestään nuorten pahaa oloa.  Pandemia on pitkittänyt nuorten opiskelijoiden valmistumista. Harjoittelupaikat ja työssä oppimisen mahdollisuudet ovat vähissä. Etäopiskelu on haitannut opiskelua niin laadullisesti kuin henkisestikin. Uupuminen näkyy etenkin toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa. Vaatimukset opiskelussa ja muilla elämän alueilla ovat monelle nuorelle liian suuret. Se ajaa jaksamisongelmiin ja opiskelun keskeytyksiin. (Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry.) Joka viides nuori kokee työpaikalla epäreilua kohtelua, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus. Reiluun kohteluun kuuluu, että ihminen kokee tulevansa kuulluksi. Kohtelun tulee olla arvostavaa, johdonmukaista ja samanlaista kaikille. Nuoret arvostavat mahdollisuutta oppia uutta ja kehittyä. Pahin virhe on väheksyä nuorten tuomaa tuoretta näkökulmaa ja ti...

Markkinoinnissa häntä heiluttaa koiraa

Kuva
Markkinointi on tärkeä osa liiketoiminnan systeemiä. Monimutkaistuvaa markkinointia on nyt tarkasteltava entistä kokonaisvaltaisemmin, koska kulutuskäyttäytyminen muuttuu huimaa vauhtia pitkittyneen koronapandemian vuoksi. Systeemiajattelulle olisi nyt tilausta. Pakko on hyvä konsultti; kriisi antaa lisäpotkua muutokseen.  Systeemiajattelussa mennään ongelman juurisyihin ja tarkastellaan ongelmaa osana systeemiä, jossa kaikki osat ja toimijat ovat sopusoinnussa keskenään. Keinojen löytäminen ja niistä päättäminen ei ole helppoa. Avoimissa organisaatioissa suunnan määrittämiseen tarvittavaa tietoa kyllä löytyy. Yksittäisillä markkinointitempauksilla ei kriisiä selätetä, nyt vaaditaan Ison Kuvan hallintaa. Uudistuva markkinointi vaatii systeemien muuttamista.  Uusi kokonaisvaltainen markkinointi edellyttää mm. digimarkkinoinnin roolin selkiyttämistä, joka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Ongelmia syntyy aina, kun häntä heiluttaa koiraa eikä koira häntää; digiväki ei saa hallit...

Kanta-asiakkaan kusetus

Kuva
Markkinointioppien mukainen palvelun oikea hinta on se, jonka asiakas on valmis maksamaan. Joo, mutta onko oikein rahastaa vakioasiakkaalta samasta tuotteesta jopa yli puolet korkeampi hinta uuteen asiakkaaseen verrattuna. Esim. teleoperaattorin kanta-asiakas maksaa aikanaan sovitun hinnan, kun hän ei muusta tiedä tai ei ole kykenevä jatkuviin hintatarkistuksiin. Oikean hinnan määrittäminen on myyjäyritykselle tärkeä toimi kannattavuuden kannalta. Tavoitteena on löytää optimaalinen hintataso eli korkein hinta, jonka asiakkaat ovat markkinoilla valmiita maksamaan. Yritys kohdentaa markkinointinsa eri kohderyhmille ja hintapäätökset tehdään sen mukaan. Hinnalla operoinnin (hintaporrastus) avulla haetaan oikea hinta kullekin asiakasryhmälle kannattavuuden maksimoimiseksi. Toki tuotetta voidaan myös hieman erilaistaa asiakkaan mukaan. Yleisesti hyväksyttävää lienee, että eläkeläiset saavat palveluja edullisemmin kuin työssäkäyvät. Käänteinen tilanne tuli esille veljenlasteni ihmetellessä i...

Bad Place to Work

Kuva
Korona-ajasta huolimatta moni yritys on onnistunut lisäämään yhteisöllisyyden tunnetta henkilöstössään, ja ehkäpä juuri pandemian ansiosta, koska aika on pakottanut johdon kehittämään työhyvinvointia. Parhaiden (Great Place to Work) yritysten johto on viime vuonna kunnostautunut luottamuksen rakentamisessa, viestinnässä ja henkilöstön kuulemisessa. Korona-ajan menestyjät ovat poikkeuksia. Suurimalla osalla työyhteisöistä ilmapiiri on heikentynyt pandemian tuomien haasteiden vuoksi. Pelolla johtamisen kulttuurin työyhteisöissä pahoinvointi on lisääntynyt entisestään. Turvattomuutta luova johtamistyyli on kytköksissä vaikenemisen kulttuuriin. Tällaisissa yhteisöissä on erityisen haastavaa viedä eteenpäin muutosprosesseja, joita korona-aika ja sen jälkihoito vaativat. Jos työyhteisön psykologinen turvallisuus on hukassa, polkua selviytyä epävarmasta tulevaisuudesta ei ole. Etätyösketelyn edellyttämää luottamusta on vaikea rakentaa. Uudistuminen edellyttää sitä, että työntekijä uskaltaa pe...