Kanta-asiakkaan kusetus


Markkinointioppien mukainen palvelun oikea hinta on se, jonka asiakas on valmis maksamaan. Joo, mutta onko oikein rahastaa vakioasiakkaalta samasta tuotteesta jopa yli puolet korkeampi hinta uuteen asiakkaaseen verrattuna. Esim. teleoperaattorin kanta-asiakas maksaa aikanaan sovitun hinnan, kun hän ei muusta tiedä tai ei ole kykenevä jatkuviin hintatarkistuksiin.

Oikean hinnan määrittäminen on myyjäyritykselle tärkeä toimi kannattavuuden kannalta. Tavoitteena on löytää optimaalinen hintataso eli korkein hinta, jonka asiakkaat ovat markkinoilla valmiita maksamaan. Yritys kohdentaa markkinointinsa eri kohderyhmille ja hintapäätökset tehdään sen mukaan. Hinnalla operoinnin (hintaporrastus) avulla haetaan oikea hinta kullekin asiakasryhmälle kannattavuuden maksimoimiseksi. Toki tuotetta voidaan myös hieman erilaistaa asiakkaan mukaan.

Yleisesti hyväksyttävää lienee, että eläkeläiset saavat palveluja edullisemmin kuin työssäkäyvät. Käänteinen tilanne tuli esille veljenlasteni ihmetellessä isöisänsä (isäni) korkeita kännykkämaksuja. Pappa näytti maksavan huomattavasti suurempia maksuja kuin nuoret samasta palvelusta. Muutamalla puhelinsoitolla he saivatkin kuukausilaskun laskemaan noin kuudesta kympistä kahteen kymmeneen euroon (ale 60%). DNA suostui laskemaan hintojaan samalle tasolle, mitä Elisa isälleni olisi tarjonnut. Yli 90-vuotiasta eläkeläistä olisi rahastettu jatkossakin arveluttavalla tavalla ilman nuorten aktiivista kilpailuttamista. Hintaporrastus toimi tässä casessa nurin perin. 

Toimivan hinnoittelun tavoitteena on yrityksen saaman katteen maksimoiminen pitkällä tähtäimellä. Reilu hinnoittelu kaikille asiakkaille voisi palvella tätäkin tarkoitusta. Kyllä uskollisen kanta-asiakkaan  kuuluu saada palvelunsa kohtuulliseen hintaan. Se on imagokysymys.

Onko eettisesti oikein, että vähävarainen vanhus rahoittaa operaattorien verisen hintakilpailun? Reilua se ei mielestäni ole.



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää