Huoli nuorista

Suuri osa nuoristamme voi huonosti. Heidän työhyvinvointinsa on heikompaa kuin muiden ikäryhmien. Pahoin voidaan sekä opiskelussa että työssä. Korona on lisännyt entisestään nuorten pahaa oloa. 

Pandemia on pitkittänyt nuorten opiskelijoiden valmistumista. Harjoittelupaikat ja työssä oppimisen mahdollisuudet ovat vähissä. Etäopiskelu on haitannut opiskelua niin laadullisesti kuin henkisestikin. Uupuminen näkyy etenkin toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa. Vaatimukset opiskelussa ja muilla elämän alueilla ovat monelle nuorelle liian suuret. Se ajaa jaksamisongelmiin ja opiskelun keskeytyksiin. (Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry.)

Joka viides nuori kokee työpaikalla epäreilua kohtelua, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus. Reiluun kohteluun kuuluu, että ihminen kokee tulevansa kuulluksi. Kohtelun tulee olla arvostavaa, johdonmukaista ja samanlaista kaikille. Nuoret arvostavat mahdollisuutta oppia uutta ja kehittyä. Pahin virhe on väheksyä nuorten tuomaa tuoretta näkökulmaa ja tietoa työelämään. Perehdyttämisohjelmat tulisikin nyt päivittää ajan henkeen. Kansion antaminen nuorelle iltalukemiseksi ei riitä, vaan tulokkaalle pitää nimetä mentori, jolle varataan resursseja säännöllisiin keskusteluihin nuoren kanssa. 

Erityisesti ammatillinen koulutus on kärsinyt viime aikaisista uudistuksista. Kenen idea lieneekin laittaa erityistä tukea vaativat opiskelijat tavallisten opiskelijoiden joukkoon - kuntoutumaan? Ammatillinen oppilaitos ei todellakaan ole oikea paikka henkisesti häiriintyneille nuorille. Uudistus heikentää motivoituneiden ja lahjakkaidenkin normaaliopiskelijoiden opiskelua vieden opettajien ajan ja energian muutaman erityisopiskelijan palveluun. Myös heikot kielelliset ja matemaattiset perustaidot vievät pohjan jatko-opiskelulta. Jo nyt ammatillisissa oppilaitoksissa on havaittu pakoa opettajan tehtävistä ja lisääntyvää rekrytointiongelmaa. Opettajat kokevat työnkuvansa muuttuneen jo liikaakin ammatillisesta roolista opon, kuraattorin, terapeutin ja sosiaalityöntekijän tehtäviin. Niukkojen resurssien aikana tehtäviä pitäisi mieluummin karsia kuin lisätä.

Nuorten jaksaminen työelämässä herättää huolta. Alle 36 -vuotiaat kokevat vähemmän työn imua, enemmän työuupumusta ja työssä tylsistymistä kuin iäkkäämmät. 40% nuorista kokee, ettei ole oppinut uusia ja parempia työtapoja työssään (Työterveyslaitos). Pahimmillaan nuori asiantuntija palaa loppuun jo vuodessa. Erityisesti nuorten 25 - 39 vuotiaiden naisten keskuudessa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset ovat lisääntyneet, ja syynä ennen kaikkea mielenterveysongelmat (Eläketurvakeskus). 

Selvästikin nuorten odotukset ovat ristiriidassa vallitsevien työroolien ja -kulttuurien kanssa. Esimiesten tehtävä on korjata tilanne. Boomerien ja milleniaalien sujuva yhteistyö on mahdollista, jos sen eteen nähdään vaivaa. Kyllä jokaisen nuoren pitää saada myönteinen ensikokemuksen työelämästä.