Jarpan jorinat

Lidlin uusimmassa konseptissa asiakas astuu tuoreen leivän ja pullan tuoksuiseen myymälään. Sisääntulo on miellyttävä ja ostamiseen innostava. Tuoksut vaikuttavat tunteista ja muistoista vastaaviin aivojen osiin. Mummolalta tuoksuva pullapussi livahtaakin herkästi ostoskärryyn. Hintakampanjointi vetoaa niihin, jotka tuotteen ostaisivat muutenkin. Tehokkaimmin heräteostoksiin houkutellaan aistielämyksillä. Tunne voittaa järjen.  Tuoksut ja hajut herättävät voimakkaita mielikuvia, joko positiivisia tai negatiivisia.  Hajut koetaan yksilöllisesti riippuen henkilön taustasta, kokemuksista ja jopa geeneistä. Turun yliopiston tutkijat ovat  selvittäneet, että hajuaistin merkitys ihmisen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin on suurempi kuin aiemmin on luultu. Ihminen reagoi ympäristöönsä nopeammin hajuaistin kuin näkö- ja kuuloaistin perusteella. Hajut kulkevat aivoissa nopeasti lyhyttä reittiä tunteita hallitsevaan limbiseen järjestelmään.  Tuoksuihin liittyvät tunteet jäävät ...

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on kanervakasvien heimoon kuuluva ainavihanta varpu, joka kasvaa laajasti pohjoisella pallonpuoliskolla. Se kukkii touko-kesäkuussa ja kypsyy syötäväksi syyskuussa. Puolukka viihtyy kuivissa kangasmetsissä. Se on Suomen tärkein luonnonmarja. Vuosittainen puolukkasatomme on parhaimmillaan puoli miljardia kiloa. Sadosta viidennes poimitaan, josta vain kymmenesosa menee kaupalliseen käyttöön. Satomäärä vaihtelee runsaasti vuodesta toiseen. Etelä- ja Keski-Euroopassa puolukkaa arvostetaan suuresti sen happaman maun vuoksi. Puolukka on ruoanlaitossa moni- ja helppokäyttöinen. Siitä tehdään mehua, hilloa, puuroa ja sosetta. Se säilyy hyvin ilman säilöntäaineita sisältämänsä bentsoehapon ansiosta. Survottuna puolukka säilyy erinomaisesti alle viiden asteen lämpötilassa. Puolukkasurvos sopii mainiosti kaali- ja maksalaatikon kylkeen. Parasta puolukka on tuoreena tai pakasteesta otettuna puuron tai viilin päällä.  Marjan maku vain paranee pak...

Perheeseemme hankittiin 15 vuotta sitten kissa Hämeenkosken peräkylän maatalosta. Kollipentu hankittiin Arville (5 v.), koska perheen tytöillä oli jo oma narttukissa. Koska Arvi syntyi samana päivänä jolloin Tarja Halonen valittiin Suomen presidentiksi, annettiin kissalle nimeksi Esko. Esko Aho ja Tarja Halonen kävivät aikanaan tasaisen kisan presidentin virasta. Eskosta kasvoi komea uros, joka parhaimmillaan painoi melkein 10 kg. “Hän” oli pidetty, rauhallinen ja ihmisystävällinen persoona. Älykkäämpiä kissoja on toki nähty, mutta kommunikaatiotaidossa ja tunneälyssä hän oli ylivoimainen. Esko osasi äänellään ilmaista halunsa milloin mihinkin. Esko toimi usein pätevänä assistenttina emäntänsä taide- ja toimistoprojekteissa Esko hurmasi Hämeen Sanomien toimittajan niin, että itse kuukauden taiteilija jäi kuvassa taka-alalle.   Erityistaitonsa oli kuitenkin reumahoito. Esko osasi laittaa lämpimän ruhonsa juuri oikeaan kohtaan kipuja lievi...

Koronatilanteemme on nyt - onneksi ja toistaiseksi - hyvin hallinnassa. Moni muu asia ei ole. Median luoma toinen aalto uhkaa lamauttaa yhteiskunnan uudelleen. Luodulla pelon ilmapiirilla on suuri vaikutus ihmisten mieleen ja yritysten liiketoimintaan. Eristäytyminen ja vakavat sosiaaliset ongelmat ovat virustautia vakavampia ongelmia. Työttömyys käy myös terveyden päälle. Suomessa otettiin käyttöön ns. liikennevalomalli, jonka mukaan vain "vihreistä maista" voi tulla Suomeen ilman karanteenia. Malli on Euroopan tiukimpia. Käytännössä se sulkee ulkomailta suuntautuvan matkailun. Vihreää valoa näytetään vain muutamalle maalle, ja viimeisen tiedon mukaan kriteerin täyttäisi vain Latvia. Eipä yllätä, että Lapin matkailuyritykset aloittavat tuhansien työntekijöiden yt-neuvottelut. Krista Kiurun terveys (STM) vastaan Mika Lintilän (TEM) elinkeino. Kumpi voittaa? Normaaliin ei enää ehkä palata.  Koronarokotteen jälkeen tulee uusi tappava virus, jolloin viimeist...

Suomeen pitää saada uusia työpaikkoja, muuten hyvinvointivaltion rahoitus pettää. Uutiset lomautuksista, YT-neuvotteluista ja tehtaiden lakkautuksista rapauttavat pohjaa entisestään. Ulkoiseen koronan heikentämään markkinatilanteeseen emme voi vaikuttaa, mutta teollisuuden haitallinen verotus ja korkea palkkakustannustaso pitäisi olla säädettävissä. Työn tarjonnan lisäämiseksi on tarjottu keinoja: eläkeputken ja osittaisen varhennetun eläkkeen poistamista, kodinhoidon tuen karsimista ja ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen porrastamista. Jos pääkeino työllisyyden lisäämiseksi on sosiaalietuuksien leikkaaminen, ei hyvältä näytä.   Eläkeputken poistamista ehdottava voisi miettiä, miksi työnantaja ei palkkaa yli 55 vuotiaita, yli 60 vuotiaista puhumattakaan. Yrityksiin kohdistuva kritiikki olla palkkaamatta iäkkäitä ei riitä, jotakin  tarttis  tehdä vanhemman työväestön houkuttavuuden lisäämiseksi. Kokemuksesta, motivaatiosta, sitoutumisesta, ammattitaidos...

Asiantuntijoiden mielestä korona on tullut jäädäkseen kuten muutama muukin sukulaisensa, jotka aiheuttavat huomattavan osan tavallisista flunssista. Suomen koronastrategia "testaa ja jäljitä" on hyvä, mutta sen toteutus toisen aallon alussa on ontunut pahasti. Miten pitkittyvä kriisi vaikutaa ihmismieleen? Moni ajattelee toiveikkaana, että elämä palaa normaaliksi koronarokotteen jälkeen. Maailman terveysjärjestö WHO varoitti jo toukokuussa, ettei korona välttämättä häviä koskaan. Jotta virus häviäisi, pelkkä rokotteen keksiminen ei riitä, vaan se pitää levittää maailmanlaajuisesti. Kaikkien pitäisi se ottaa, mikä on haaste rokotekriittisten joukolle. Lisähaasteeksi näyttää muodostuvan tartunnat ihmisten ja eläinten välillä, koska ihminen näyttäisi levittävän tautia takaisin eläinkuntaan. Lepakoistahan taudin alkujaan arvellaan lähteneen. Hyvääkin on kerrottu: etätyö kotona on onnistunut hyvin ja Työterveyslaitos raportoi, että etätyöhön liittyy paljon myönte...

Koronan toinen aalto tekee tuloaan. Kesäflunssat lisäävät epävarmuutta ja halua testeihin. Rajat vuotavat, testeihin jonotetaan, jos ylipäätään sinne pääsee. Viranomaiset varautuivat tilanteeseen huonosti. Yksityisten terveyspalvelujen hyödyntäminen takkuilee. Festareilla ja yökerhoissa on palattu entiseen - turvaväleistä ei tietoakaan. "Ko viin om bääs, niin järk o bersses", sanos raumlaine. Onneksi koronasuomi pääosin soutaa samaa venettä samaan suuntaan vaikka osa huopaa ja osa jopa äyskäröi vettä veneeseen. Maskisuositukset ovat nyt onneksi selkiintyneet. Tähän asti maskeja käyttäviä on jopa pilkattu tai pelätty. Kevään kriisiaika on suosinut tunnettuja brändejä. Halutuimmat merkkituotteet voittivat ensimmäisen erän koronaa vastaan, koska ostaminen muuttui muistinvaraiseksi. Ne tietävät, että markkinoinnilla luodaan kysyntää. Pitämällä markkinointipanostuksensa hyvällä tasolla brändit ovat pitäneet asemansa ja jopa lisänneet arvoaan koronasta huolimatta. Merkkituo...