Korona käy ihmismieleen

Asiantuntijoiden mielestä korona on tullut jäädäkseen kuten muutama muukin sukulaisensa, jotka aiheuttavat huomattavan osan tavallisista flunssista. Suomen koronastrategia "testaa ja jäljitä" on hyvä, mutta sen toteutus toisen aallon alussa on ontunut pahasti. Miten pitkittyvä kriisi vaikutaa ihmismieleen?

Moni ajattelee toiveikkaana, että elämä palaa normaaliksi koronarokotteen jälkeen. Maailman terveysjärjestö WHO varoitti jo toukokuussa, ettei korona välttämättä häviä koskaan. Jotta virus häviäisi, pelkkä rokotteen keksiminen ei riitä, vaan se pitää levittää maailmanlaajuisesti. Kaikkien pitäisi se ottaa, mikä on haaste rokotekriittisten joukolle. Lisähaasteeksi näyttää muodostuvan tartunnat ihmisten ja eläinten välillä, koska ihminen näyttäisi levittävän tautia takaisin eläinkuntaan. Lepakoistahan taudin alkujaan arvellaan lähteneen.

Hyvääkin on kerrottu: etätyö kotona on onnistunut hyvin ja Työterveyslaitos raportoi, että etätyöhön liittyy paljon myönteistä virettä ja imua. Mitä enemmän työskenneltiin kotona, sitä enemmän työn imua esiintyi. Se nähdään positiivisena asiana, koska ihmiset ovat pääsääntöisesti oppineet johtamaan omaa työtään. Monen kohdalla jaksaminen on parantunut, kun etätyötä on muokattu omaan elämäntilanteeseen sopivaksi.

Etätyössä esiintyi myös työuupumusoireilua. Erityisesti työn ja perhe-elämän ristiriita koetaan haitallisena. Kriisi on tehnyt monen elämän tukalaksi: pelätään työpaikan menettämistä, rahahuolia, omaa tai läheisen sairastumista. Yksinäisyys ja eristäytyneisyys lisääntyi. Kaivataan normaalia elämää ilman rajoituksia, ystävien ja työkavereiden tapaamisia. Koska kriisiaika on vähentänyt ihmisten turvaverkkoja, mielenterveysongelmien arvellaan lisäävän ennenaikaista eläköitymistä.

Nuoria on rasittanut epävarmuus opiskelukäytännöistä ja kesätyöpaikoista. Kriisin keskelle valmistuminen on ollut nuorille henkisesti raskasta. Kovimmalla ovat olleet toisen asteen opiskelijat.  Moni ylioppilaaksi valmistunut koki tilanteen heikentäneen suoritustaan ylioppilaskirjoituksissa. Valintakokeisiin osallistuminen koettiin hankalaksi, koska valintakriteerit ja aikataulut muuttuivat.

Negatiiviset tunteet vaikuttavat fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Koronaepidemian suuri terveyshaitta kohdistuu mieleen eli siihen miten haitallisesti koemme epidemian ja reagoimme siihen.