Jarpan jorinat

Yhteiskuntaamme kuuluu helppokäyttöinen digitaalinen asiointi, jonka tarvetta korona-aika on lisännyt. Kun ihmiskontakteja piti välttää, oli järkevää siirtää asiointia enemmän verkkoon, mikä on myös tuottajalleen taloudellista. Asia olisi OK, jos kansalaiset olisivat palvelujen digitalisoituessa tasa-arvoisessa asemassa. Näin ei valitettavasti ole. Osalla meistä ei ole mahdollisuuksia hankkia digitalisaation edellyttämiä laitteita. Osa on ikänsä tai muiden rajoitteidensa puolesta digipalvelujen ulkopuolella. THL:n tutkimuksen mukaan 70 ja 80 vuotiaat kokevat muita useammin olevansa sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolella. Hyvinvointivaltiomme periaatteisiin ei voi kuulua, että terveyspalvelujen suuri kuluttajaryhmä on näin pahasti palvelun ulkopuolella. Kelan digipalvelut koetaan nyt niin vaikeaselkoisiksi, että taitavakin digikäyttäjä on vaikeuksissa ilman mittavaa opettelua ja opastusta. Uuden sote-uudistuksen yhtenä riskinä onkin epäonnistuminen palvelujen digitalisoi...

Yöpöydälläni on radioherätyskello, joka toimii vieläkin. Ostin sen 40 vuotta sitten Tengmanin kodinkoneliikkeestä Riihimäeltä. Jyri Tengman myyjänä vakuutti tuotteen laatua ja kestävyyttä. Hän ei halunnut myydä huonoa ja halpaa. Seuraavalla vuosikymmenellä suuret ketjut valtasivat kodinkonemarkkinat edullisilla ja heikkolaatuisilla tuotteillaan. "Oli tyhmää maksaa liikaa". Sen ajan herätyskellojen valmistaja sanoi jopa julkisesti, että kellomme on suunniteltu kestämään pari vuotta. Näin saamme uusintaostoja. Punkalaitumelle rakennettiin teurastamorakenus 1940 -luvun loppupuolella. Sen yhdessä varastossa palaa edelleenkin hehkulamppu, jota isäni mukaan ei ole vaihdettu koskaan. Omassa talossani on jatkuvasti lamppuja vaihdon tarpeessa. Miten on mahdollista, että 40-luvun henkulamput kestävät ikuisuuden kun nykypäivän lamput eivät kestä vuottakaan?  Markkinointiväki tuntee ilmiön hyvin. Sitä kutsutaan tuotteen tietoiseksi vanhentamiseksi, jolloin tuote tehdään heikkolaatuisemma...

Vajaa miljoona suomalaista ei ole ottanut koronarokotetta eli kantanut vastuuta itsestään, läheisistään, muista ihmisistä ja yhteiskunnasta. Näin sanovat lääkärit ja hoitajat, joiden mitta täyttyy samaa tahtia rokottamattomista koronapotilaista täyttyvien teho-osastojen kanssa. Pieni osa ihmisistä ei terveydellisistä syystä voi ottaa rokotetta. Aktiivisesti rokotuksia vastustavat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: pelokkaat, naturistit ja salaliittoteoreetikot.  Rokotuskammoiset pelkäävät rokotteen sivuvaikutuksia, naturistit pitävät sairastumista rokotusta parempana ja haluavat elää luonnonmukaisesti. Salaliittoteoreetikot epäilevät rokotuksiin liittyvän mitä eriskummallisempia agendoja aina rokotteen mikrosiruista rokotettavan DNA:n muutoksiin asti. On jopa väitety ihmisen muuttuvan rokotteen saatuaan 5G-tukiasemien lähellä magneettiseksi. Some-huuha painaa tiedemiehen sanaa enemmän. Koronarokoteasiassa ovat vastakkain yksilön itsemääräämisoikeus ja yhteiskunnan vastuu turvata kansal...

Vanhan ajan hyvän palvelun huoltamot ja niiden baarit ovat hävinneet. Nykyajan "essolta" ei löydy asiakaspalvelijaa, joka vaihtaa lamput ja pyyhkijän sulat, putsaa tuulilasit ja tankkaa autot. Tankkaus sujuu nykyään itsepalveluna kuten kaikki muukin autoon liittyvä toimi, jos huoltamon hyllystä tarvittaa tuotetta sattuu löytymään. Harvemmin löytyy. Enemmän löytyy päivittäistarpeisiin kuin autoiluun liittyvää. Autoilijan tarpeita ymmärtävästä henkilökunnasta on myös pulaa. Pizzan pyörittäjiä ja pullan paistajia kyllä piisaa. Autoni pyyhkijän sulat yritin vaihdattaa (en itse vaihtaa) Motonetin pikahuoltopisteessä, jonka palvelua muistin mainostetun sellaiseksi, että autooni sopivat sulat käydään hakemassa myymälästä. Näin ei todellakaan ollut vaikka pisteessä oli kaksi toimetonta asiakaspalvelijaa ilman muita asiakkaita. Sulat olisi itse pitänyt käydä hakemassa myymälästä, jonka jälkeen kaverit olisivat ne kyllä paikalleen asentaneet. Palvelun irvikuva, sanon minä. Äänestin jal...

Perinteisesti suomalainen on säästänyt seiniin. Niin minäkin. Oman asunnon hankkiminen lainarahalla oli hyvä sijoitus. Asuntojen arvon nousu ja asuntolainaa syövä inflaatio olivat 1980-luvulla sijoitustuottoni takuumiehiä. Verottaja tuki tuolloin myös mukavasti omistusasumista lainan korkojen verovähennysoikeudella. Aika on nyt toinen. Oma asunto, varsinkin syrjäseudulla, on huono sijoitusvarallisuus vanhuuden taloudelliseksi puskuriksi. Osakesijoittamisen suosio on lisääntynyt. Eikä ihme, sillä Helsingin pörssi on viimeisen 25 vuoden aikana tuottanut keskimäärin 11,7% vuotuisen tuoton. Jopa korona-aikana on nähty huimia nousuja: suomalaisen Harvian osakkeen arvo nousi runsaasta kympistä yli kuuteenkymmeneen euroon. Harvian osakkeen arvo on kaikkineenkin yli kymmenenkertaistunut kevään 2018 listautumisen jälkeen. Tänä päivänä jo 6 %:n vuotuista tuotto-odotusta voidaan pitää realistisena hyvin hajautetulle globaalille osakesalkulle. Toki sijoittamisen riskejä aina on, joista tällä hetk...