Säästöt tuottamaan

Perinteisesti suomalainen on säästänyt seiniin. Niin minäkin. Oman asunnon hankkiminen lainarahalla oli hyvä sijoitus. Asuntojen arvon nousu ja asuntolainaa syövä inflaatio olivat 1980-luvulla sijoitustuottoni takuumiehiä. Verottaja tuki tuolloin myös mukavasti omistusasumista lainan korkojen verovähennysoikeudella. Aika on nyt toinen. Oma asunto, varsinkin syrjäseudulla, on huono sijoitusvarallisuus vanhuuden taloudelliseksi puskuriksi.

Osakesijoittamisen suosio on lisääntynyt. Eikä ihme, sillä Helsingin pörssi on viimeisen 25 vuoden aikana tuottanut keskimäärin 11,7% vuotuisen tuoton. Jopa korona-aikana on nähty huimia nousuja: suomalaisen Harvian osakkeen arvo nousi runsaasta kympistä yli kuuteenkymmeneen euroon. Harvian osakkeen arvo on kaikkineenkin yli kymmenenkertaistunut kevään 2018 listautumisen jälkeen. Tänä päivänä jo 6 %:n vuotuista tuotto-odotusta voidaan pitää realistisena hyvin hajautetulle globaalille osakesalkulle. Toki sijoittamisen riskejä aina on, joista tällä hetkellä päällimmäisinä Kiinan kiinteistökupla, inflaatio ja elektroniikan komponenttipula.

Osakesäästämiseen perustuvaa kansankapitalismin nousua erityisesti nuoremman väen keskuudessa edisti ennen koronaa lanseerattu osakesäästötili. Sitä voi lyhyesti kuvailla kuoreksi, jonka sisällä sijoitustoimintaa voi pyörittää sujuvasti. Se sopii henkilölle, joka tekee paljon muutoksia sijoitussalkkuunsa. Osakkeiden myyntivoitoista ja osingoista maksetaan veroa vasta sitten kun rahat nostetaan tililtä. Koska veroja ei tarvitse heti maksaa, voi osingot sijoittaa täysimääräisesti uudelleen. Se onkin pitkällä tähtäimellä tilin suurin hyöty, jolloin sijoittaja hyötyy ns. korkoa korolle ilmiöstä. 

Tällä hetkellä Suomessa on jo yli 200.000 osakesäästötiliä, joihin on sijotettu miljardi euroa Helsingin pörssin listattuja osakkeita. Yksittäisten osakkeenomistajien määrä on jo miljoona. Osakesäästötilillä on myös rajoitteita: henkilöllä saa olla vain yksi tili, sille voi sijoittaa korkeintaa 50.000 euroa ja tilille voi tallettaa vain euroja, ei osakkeita tai muuta valuuttaa. Myös sieltä pois voi siirtää vain rahaa, ei osakkeita esim. lahjana tai perintönä jälkikasvulle. 

Osakesäästötiliä voi suositella yksittäiselle säästäjälle siitäkin syystä, että se tuntuu olevan pankeille varsin huonokatteinen palvelutuote. Esim. OP-ryhmä ei tarjoa sitä lainkaan. Osuuspankille perinteinen arvo-osuustilit ja rahastot ovat osakesäästötiliä tuottavampia asiakkaille myytäviä sijoitusratkaisuja - asiakkaiden kustannuksella tietenkin. Arvo-osuustili sopii hyvin sijoittajalle, joka haluaa kotiuttaa voittonsa nopeasti. Hän myös maksaa veron myntivoitosta ja osingoista heti, tosin kokonaisuudessaa hieman lievempänä kuin osakesäästötilin haltija.

Mikäli hermot menevät heiluvia osakekursseja seuratessa, suositellaan rahastosäästämistä. Nyt syyskuussa pörssikurssit ovatkin sahanneet poikkeuksellisen voimakkaasti. Rahastosäästäminen lienee suosituin sijoitusmuoto 1,2 miljoonalla suomalaisella asiakkaalla. Mielenkiintoinen erityispiirre on, että rahastosäästäjistä n. 40 % kuuluu alempiin toimihenkilöihin ja työväestöön. Rahastoon voi säästää kuukausittain pieniäkin summia.

Rahastopesämuna on mainio lahja lapsille ja lapsenlapsille heidän tulevaisuuttaan varten. Muutamalla kympillä saa jo siivun rahastosta, johon asiantuntija on varannut lukuisia erilaisia arvopapereita. Suurimmat tuotto-odotukset ja myöskin riskit kohdistuvat tavallisiin osakkeisiin. Turvallisempina, mutta myös vähempi tuottoisina, pidetään lyhyitä korkoja eli lyhytaikaisia lainoja. Hajautus, helppous ja turvallisuus ovat rahastosäästämisen myyntivaltteja.

Säästövakuutus antaa säästäjälle vielä rahastojakin suuremat mahdollisuudet. Rahastösäästäjä ei voi itse vaikuttaa rahaston tekemiin sijoituksiin, kun taas vakuutussäästäjä voi valita sijoittaako hän suoraan osakkeisiin, velkakirjoihin vai rahastoihin. Saman vakuutuksen sisällä voi nopeastikin vaihtaa sijoituksia. Säästövakuutuksiin liittyy yleensä turva ennenaikasen kuoleman varalle; hyvä argumentti erityisesti meille eläkeläisille, joilla peräseinä alkaa jo pian näkyä nuoruuden aamusumun ja keski-iän auringonpaisteen jälkeen.