Rokottamattomat

Vajaa miljoona suomalaista ei ole ottanut koronarokotetta eli kantanut vastuuta itsestään, läheisistään, muista ihmisistä ja yhteiskunnasta. Näin sanovat lääkärit ja hoitajat, joiden mitta täyttyy samaa tahtia rokottamattomista koronapotilaista täyttyvien teho-osastojen kanssa. Pieni osa ihmisistä ei terveydellisistä syystä voi ottaa rokotetta.

Aktiivisesti rokotuksia vastustavat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: pelokkaat, naturistit ja salaliittoteoreetikot.  Rokotuskammoiset pelkäävät rokotteen sivuvaikutuksia, naturistit pitävät sairastumista rokotusta parempana ja haluavat elää luonnonmukaisesti. Salaliittoteoreetikot epäilevät rokotuksiin liittyvän mitä eriskummallisempia agendoja aina rokotteen mikrosiruista rokotettavan DNA:n muutoksiin asti. On jopa väitety ihmisen muuttuvan rokotteen saatuaan 5G-tukiasemien lähellä magneettiseksi. Some-huuha painaa tiedemiehen sanaa enemmän.

Koronarokoteasiassa ovat vastakkain yksilön itsemääräämisoikeus ja yhteiskunnan vastuu turvata kansalaistensa henki ja terveys. Rokotuksista kieltäytyvät ottavat suuren henkilökohtaisen riskin, koska jossakin vaiheessa he saavat tartunnan, tarttuvat muita ja pahimmassa tapauksessa kehittävät uuden entistä pahemman variantin. Tämä kaikki tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Jopa miljardin ylimääräisen kustannuksen maksattaminen muilla ei tunnu reilulta. Siksi rokottamattomille on jopa ehdotettu  korvausvastuuta omasta sairastumisestaan. Lainsäädäntömme ei kuitenkaan tällä hetkellä tue tätä eettisesti huomionarvoista näkokulmaa. Mutta pitäisikö?

Suomessa koronarokotteen ottaminen ei ole pakollista. Perustuslain 11. pykälä mukaan rokottamattomuuden voi perustella omantunnonsyillä tai vakaumuksella. Alle 1 % ihmisistä ei perussairautensa vuoksi voi ottaa rokotetta. Tartuntatautilain 47. pykälä mahdollistaa pakollisen koronarokotuksen tietyin edellytyksin. Koronatilanne ei nyt ole sellainen, että Valtioneuvosto asetuksellaan näin säätäisi. Mutta pitäisikö?

Lääkärietiikan mukaan potilaat hoidetaan tasapuolisesti katsomatta sosiaalista asemaa, poliittista tai etnistä taustaa. Tupakoivat keuhkot ja rattijuopon vammat hoidetaan yhtä kaikki. Muutkin sairaudet hoidetaan vaikka ilmaista rokotetta ei olisikaan ottettu. Potilasta ei meillä syyllistetä, oli sitten sairaalahoidon tarpeen syy mikä tahansa. Mutta pitäisikö?

Koronan hoidossa ainakin Italia ja Ranska ovat tiukentaneet linjaansa. Italiassa koronapassi vaaditaan nyt kaikilla työpaikoilla,  Ranskassa rokotukset on määrätty terveydenhoitohenkilöstölle pakollisiksi. Tulisiko meilläkin vakavasti tarkastella tätä eettistä kysymystä? Minusta pitäisi.