Mamma ja hyvän palvelun huoltamo


Vanhan ajan hyvän palvelun huoltamot ja niiden baarit ovat hävinneet. Nykyajan "essolta" ei löydy asiakaspalvelijaa, joka vaihtaa lamput ja pyyhkijän sulat, putsaa tuulilasit ja tankkaa autot. Tankkaus sujuu nykyään itsepalveluna kuten kaikki muukin autoon liittyvä toimi, jos huoltamon hyllystä tarvittaa tuotetta sattuu löytymään. Harvemmin löytyy. Enemmän löytyy päivittäistarpeisiin kuin autoiluun liittyvää. Autoilijan tarpeita ymmärtävästä henkilökunnasta on myös pulaa. Pizzan pyörittäjiä ja pullan paistajia kyllä piisaa.

Autoni pyyhkijän sulat yritin vaihdattaa (en itse vaihtaa) Motonetin pikahuoltopisteessä, jonka palvelua muistin mainostetun sellaiseksi, että autooni sopivat sulat käydään hakemassa myymälästä. Näin ei todellakaan ollut vaikka pisteessä oli kaksi toimetonta asiakaspalvelijaa ilman muita asiakkaita. Sulat olisi itse pitänyt käydä hakemassa myymälästä, jonka jälkeen kaverit olisivat ne kyllä paikalleen asentaneet. Palvelun irvikuva, sanon minä. Äänestin jaloillani. Sopivien sulkien löytäminen on itselleni operaation suurin haasta.

Äitimamman kuolemasta on kulunut kaksi vuotta. Asia tuli ilmi isäni soittaessa melkein minuutilleen tuplavuosien täyttyessä (torstai 7.10. n. klo 14.00). Tapahtuman tekee yliluonnolliseksi se, että puhelimen soidessa seisoin metrilleen samassa paikassa kuin kaksi vuotta sitten vastatessani isäni surupuheluun. Tuo paikka oli TB Pirttilän baarin ulko-oven edusta. Äiti oli kuollut kesken taksimatkan sydänkohtaukseen. Puhelun aikana äiti vielä makasi tienpenkalla. Asian mystisyyttä lisää se, että käyn kyseisellä huoltamolla hyvin harvoin. Tällä kertaa olin vaihdattamassa pyyhkijän sulkia Motonetin pettymyksen jälkeen.


Onneksi meillä Hämeenlinnassa on vielä joukko nostalgianälkäisiä äijiä, jotka pitävät pystyssä yhden hyvän palvelun  huoltoaseman. Pyyhkimien sulkien vaihto onnistui siis helposti. Samalla kohtasin muistot äidin kuolemasta.


Taisi mamma pilven reunalta junaili minut juuri samalle paikalle kuin kaksi vuotta sitten. Mitä muuta tästä voisi ajatella?



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää