Jarpan jorinat

Markkinointia on kaupallisissa oppilaitoksissamme opetettu jo 60 vuotta (itsekin olen sitä opettanut 40 vuotta), mutta edelleenkin valtaosa yrityksistämme ei sitä hallitse. Tämä käy ilmi asiantuntijoiden kommenteista ja tutkimuksista (mm. World Ekonomic Forum), joissa suomalaisten markkinointiosaamista on peilattu verrokkimaihin. Erityisen huonoja olemme kyvyssä luoda uusia muista erottuvia tuotteita markkinoinnin avulla. Markkinoinnin maaottelussa Ruotsia vastaan häviämme 6 - 0. Meillä ei ole Ikean ja Spotifyn kaltaisia markkinoinnin osaajia, joiden businessmallit ovat ainutlaatuisia. Ruotsissa on 60-luvulta lähtien kehitetty kansainvälisiä kuluttajabrändejä, kuten H&M. Tuolloin meillä valmistettiin vielä bulkkia Neuvostoliittoon. Ruotsissa oivallettiin ensin myös palveluyritysten koko arvoketjun rakentaminen eikä keskitytty vain ydintuotteeseen kuten meillä. Suomessa on tekniikan osaamista ja innovointikykyä, mutta siirtymisessä tuotekeskeisyydestä  asiakaskeskeisyyteen olemm...

Sunnuntaina äänestetään uusille hyvinvointialueille valtuustot, jotka päättävät alueensa uudesta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta täydennettynä pelastustoimella. Uudistuksessa siirtyy kolmannes valtion budjetin verran rahaa ja valtaa kunnilta 21 hyvinvointialueelle.  Vaikka kyseessä on tärkeä vaali, suuri osa äänestäjistä elää usvassa; heillä ei ole selvää kuvaa, mistä aluevaaleissa on kyse. Tuskin koskaan sekä äänestäjät ja ehdokkaat ovat menneet vaaleihin näin vähillä tiedoilla. Tosin Ylen puheenjohtajien vaalitentti valaisi puolueiden eroja yllättävänkin hyvin. Kanta-Hämeessä vaikeuskerrointi lisää vielä se, että olemme hyvinvointialueemme rakentamisessa moneen muuhun alueeseen nähden alkuvaiheessa.   Kanta-Häme on alueena pirstaleinen (Hämeenlinna, Riihimäki, Forssa). Tästä johtuen alueella on tällä hetkellä yli 500 tietojärjestelmää, jotka pitää jollakin aikajänteellä liittää yhteen. Pelkästään sote-järjestelmiä lienee useita kymmeniä, joten tieto ei tod...

Tuusulajärvellä on pakkastalvisin nuorten suosima 18 km:n luistelureitti, jonne mennään jopa Hämeenlinnasta asti. Miksi mennä edemmäksi, kun meilläkin on oma luistelumesta? Harva paikallinenkaan tietää miten hieno kaikille sopiva talviliikuntapaikka Hämeenlinnan Alajärvellä on? Alajärven rannalla asuva eläkeläinen Tauno Hovila on jo monena vuonna pitänyt vapaaehtoistyönään järven pitkät jääradat ja hiihtourat kunnossa. Tällä hetkellä Alajärvellä lienee n. 20 kilometriä luistelu- ja hiihtorataa. Viimeksi on kunnostettu 8 kilometrin lenkki Soininsaaren ympäri. Ladut ajetaan jäänradan aurauksesta syntyneen lumen päälle, jolloin syntynyt patja on kelpo pohja kevättalvelle asti. Tähän asti Hämeenlinnan luonnon hiihtoladut ovat olleet vähissä vähäisen lumikerroksen vuoksi, joten Alajärven ladut ovat tulleet tositarpeeseen meille helpoista maastoista nauttiville kuntohiihtäjille. Alajärven radat näyttävän olevan varsinkin viikonloppuina tupaten täynnä. Sen parkkipaikoilta on vilkkaimpina päiv...

Suomalainen on pääsääntöisesti tyytyväinen veronmaksaja. Vastineeksi veroille yhteiskunta tarjoaa palveluja, jotka ovat kansainvälisesti mitattuna huippuluokkaa. Elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, joka kouluttaa lapset ja nuoret, hoitaa sairaat jne. Julkisella sektorilla työurani tehneenä ja nyt eläkettä nauttivana, kiitän niistä veroeuroista ja -markoista, jotka minutkin työllistivät viidellä vuosikymmenellä.  Veronmaksajain Keskusliiton selvityksen mukaan suomalaisen keskipalkkaa (46.000 euroa vuodessa) tienaavan  veroprosentti on yli 3% korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Selvityksen suurimmalla (150.000 euron) tulotasolla tämä ero on jo melkein 8%. Vertailumaihin nähden palkkojen verotus on Suomessa sitä kireämpää, mitä suurempaa tuloa verotetaan. Kunnostaudumme erityisesti palkkaverotuksen progressiossa. Lisätyön ankara verottaminen eli ansiotuloverotuksen jyrkkä progressio on verotuksemme pöyristyttävin piirre. Keskituloisen suomalaisen palkansaaja...

Vuoden 2021 viimeisenä päivänä puhuttavat asiat, jotka seuraavat meitä ensi vuoteen: korona, inflaatio, turvallisuustilanne, demokratioiden kuihtuminen, ilmaston muutos, nuorten syrjäytyminen, pakolaistilanne, sote, lakot, korkea bensan hinta jne. Kaikkissa aiheissa nähdään ensin niiden negatiivinen puoli. Missä luuraa positiivisuus? Koronatilanne on tällä hetkellä ilmaantuvuuslukuina pahempi kuin koskaan. Uusi omikron leviää nopeasti, mutta onneksemme se lienee edeltäjiään lievempi. Jopa lintukotona pidetty Punkalaidun on noussut julkisuuteen päivän lehdissä (HS). Kunta mainitaan Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan rinnalla alueena, jossa kaikki yleisötapahtumat kiellettiin. Syytä moiseen epäloogisuuteen ei tiedetä, onhan Punkalaidun osa Pirkanmaata. Se tiedetään, että uusia tartuntoja on lähes sata, kun aikaisemmin niitä on ollut vain muutama. No, onneksi tämä aalto menee nopeasti ohi talven aikana, myös Punkalaitumella. Parhaimmillaan omikron tuo hyvän laumasuojan meille kaik...

Tänään on 69. jouluaattoni. Ensimmäiset lapsuuden joulut vietin Vehmaalla maalaistalon isossa tuvassa. Niistä on jäänyt muistikuvia äidin suvun jouluperinteestä, johon kuuluivat joululaulut, joulukirkko, joulupukki, aamusyöminen, päiväsyöminen ja yösyöminen. Jouluruokaa oli hyvää ja sitä riitti. Vakka-Suomen joulut olivat jo siihen aikaan vähälumisia ja pimeitä. Ylistalon mäki oli usein jäinen ja liukas. Lue lisää lapsuuden jouluistani: https://jarpanjorinat.blogspot.com/2020/12/jouluyo-juhlayo.html Joulu, joka on vielä viettämättä, vietän Vehmaan Hietajärven mökillä paljua ja saunaa lämmittäen. Joulukirkkoon menen siihen ainoaan ja oikeaan Joulukirkkoon, Vehmaan keskiaikaiseen kivikirkkoon, jossa lapsena kävin. Samalla käyn rakkaan äitini, Kaija-mamman, haudalla, joka on kirkon vieressä. Samassa haudassa lepäävät isovanhempani, joiden luona ne ensimmäiset joulut vietettiin.   Omien lasten ollessa pieniä joulun pyhät oltiin joko Punkalaitumella tai Virroilla. Pukkijoulut usein...

Koronapiikille ei voi ketään pakottaa, vaikka tilanteesta selvitäisiin parhaiten sillä, että kaikki sen ottavat. Rokottamattomat ovat toimineet toisaalta rationaalisti, koska rokotteiden alkuvaiheessa ei ollut täyttä varmuutta niiden vaarattomuudesta. Sikainfluenssarokotteen narkolepsiatapaukset olivat liiankin hyvässä muistissa. Nyt on jo tietoa koronataudista ja rokotteista, jonka pohjalta haitta/hyöty -vertailu on helpompaa. Rokotteen hyödyt ovat monin verroin suuremmat kuin haitat, katsoo sitä mistä näkökulmasta ja millä mittarilla tahansa.  Miten ihmeessä loputkin suomalaisista saadaan omaehtoisesti koronapiikille? Mainonnalla luodaan mielikuvia. Tehoakseen mainonta vaatii toistoa, toistoa ja toistoa, joka valitettavasti maksaa. Vaikka valtion budjetti on tiukassa, olen siltikin odottanut näkeväni rokotusaktiivisuuteen tähtäävä yhteiskunnallista mielikuvamainontaa. Onnistuessaan kampanjan hyödyt ylittävät sen kustannukset moninkerroin. Vain muutama % suomalaisista on rokotusas...