Mainonnalla vauhtia koronarokotuksiin

Koronapiikille ei voi ketään pakottaa, vaikka tilanteesta selvitäisiin parhaiten sillä, että kaikki sen ottavat. Rokottamattomat ovat toimineet toisaalta rationaalisti, koska rokotteiden alkuvaiheessa ei ollut täyttä varmuutta niiden vaarattomuudesta. Sikainfluenssarokotteen narkolepsiatapaukset olivat liiankin hyvässä muistissa. Nyt on jo tietoa koronataudista ja rokotteista, jonka pohjalta haitta/hyöty -vertailu on helpompaa. Rokotteen hyödyt ovat monin verroin suuremmat kuin haitat, katsoo sitä mistä näkökulmasta ja millä mittarilla tahansa.  Miten ihmeessä loputkin suomalaisista saadaan omaehtoisesti koronapiikille?

Mainonnalla luodaan mielikuvia. Tehoakseen mainonta vaatii toistoa, toistoa ja toistoa, joka valitettavasti maksaa. Vaikka valtion budjetti on tiukassa, olen siltikin odottanut näkeväni rokotusaktiivisuuteen tähtäävä yhteiskunnallista mielikuvamainontaa. Onnistuessaan kampanjan hyödyt ylittävät sen kustannukset moninkerroin.

Vain muutama % suomalaisista on rokotusasiassa toivotonta "käpykaartia", mutta loput, n. 10%, ovat alttiita sopivalle asennemuokkaukselle. Ihmiset, jotka eivät ole viitsineet/ehtineet korotuksiin, saataisiin hyvällä tunteeseen vetoavalla mainonnalla koronapiikille.  Rokotteeseen liittyviä pelkoja voidaan myös hälventää. Koronarokotusta edistävän  kampanjan argumentit ovat kiistattomat niin yksilölle itselleen, läheisilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle. Tietysti myös rokotteen saatavuutta pitää edistää.

A-studion asiantuntijat ovat jo pitkään toitottaneet rokotuksen hyötyfaktoja, mutta se ei näköjään riitä. Olisikohan nyt aika nykyistä yhteiskunnallista mainontaa rajummalle linjalle. "Hei Heijastin Heilumaan" -linja ei enää pure.  Joissakin maissa liikennekuolemat saatiin ruotuun vasta "verta ja suolenpätkiä tiellä" -mainonnalla.

Nyt olisi mahdollisuus toteuttaa kampanja, jolla olisi suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus: pelastaa ihmishenkiä, työpaikkoja, kansantalous ja koko hyvin toimiva yhteiskuntajärjestelmämme.