Jarpan jorinat

Kulttuuripalvelujen tuottamat elämykset tyydyttävät tärkeitä ihmisen tarpeita.  Siksi on ollut surulliselta nähdä, miten kulttuuriväkeä on kohdeltu. Korona vie leivän suusta pitkäksi aikaa, ja ehkä vielä pahempaa on ollut kulttuuriväen kokema aliarvostus. "Kohtelustamme jää sellainen kuva, että tämä olisi jotenkin likainen, saastainen ja väärä ala", sanoi näyttelijä HS:n haastattelussa. Kulttuuriala on kärsinyt koronarajoituksista enemmän kuin mikään muu toimiala. Siinä missä pubien nurkissa törmäiltiin pikkutunneille, kumisivat teatteri- ja musiikkisalit vielä tyhjyyttään. MaRa:n edunvalvonta on ollut kulttuurialaa agressiivisempaa. Molemmat alat työllistävät - myös kulttuuri. Monelle teatterille pääsylipputulot ovat talouden selkäranka. Viikoittain vaihtuneet korona-ohjeistukset järkyttivät teatteriväkeä. Korona-ajan kurimusta kuvaa hyvin tiedottaminen, jolla teattereille kerrottiin rajoitteiden purusta. Tieto annettiin vain runsas viikko ennen h-hetkeä. Viikon varoitusaika...

Tuli tarve hankkia koronapassi. Passi löytyi helposti Omakannasta ja tulostuskin onnistui. Kätevämpi se olisi kännykässä, ajattelin. Sen tallentaminen puhelimeen ei onnistunutkaan ilman lasten apua. Digiloikkani kompasteli - taas kerran.  Moni aikuinen ja erityisesti vanhus ei selviä sähköisen yhteiskunnan perustoiminnoista: puutteita on tiedonhankinnasta tiedon ja tietolähteiden kriittiseen arviointiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2019 kansalliset mediakasvatuslinjauksen, jonka tavoitteena oli kehittää mediakasvatusta kattavaksi, laadukkaaksi ja systemaattiseksi. Epäselväksi jäi, mitä linjaukset käytännössä tarkoittavat. Mitkä olisivat aikuisten medialukutaidon keskeisimpiä osa-alueita ja erityisesti ne osaamisalueet, joita tarvitaan arkisissa asioissa?  Aikuisille mediakasvatusta tarjoava kenttä on sirpaleinen, rahoitusta myöten. Se ei ole juuri minkään organisaation päätehtävä eikä sen ohjaus ole strategista. Järjestöt tarjoavat senioreille digitukea vert...

Ensilumen latu avattiin Sotkamon Vuokatissa 10.10. klo10. Siihen käytettiin 75.000 kuutiota tykkilunta, joka tehtiin edellisen talven pakkasilla. Kesän ajaksi lumi peitettiin puolen metrin purukerroksella. Lokakuun alussa lunta kuskattiin latupohjalle lähes metrin vahvuinen kerros, joka kestää myös kevään ja syksyn lämpimiä jaksoja. Vuokatin ensilumen ladusta ja sen tuomasta syyssesongista on kehittynyt alueen matkailulle tärkeä myyntivaltti. Oman hiihtokauteni avasin Vuokatin ensilumenladulla murtomaahiihdon Suomen Cupin avauskisan jälkeen. Samoja latuja olen kuluneen viikon hiihdellyt mm. Joonas Sarkkisen (kuvassa), Risto-Matti Hakolan ja Joni Mäen kanssa. Mukana on myös urheilijoita Venäjältä, Ukrainasta, Japanista, Koreasta, Liettuasta ja Armeeniasta. Kädettömät ja jalattomat vammaisurheilijat säväyttävät; menevät vauhdilla ohi jopa ylämäessä. Kyllä Suomi on tasa-arvoinen maa, kun kuntoilijat saavat kiertää samaa 2 kilometrin latua parhaiden kilpahiihtäjien kanssa. Maaliskuussa sai...

Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...