Kulttuurin ahdinko
Kulttuuripalvelujen tuottamat elämykset tyydyttävät tärkeitä ihmisen tarpeita. Siksi on ollut surulliselta nähdä, miten kulttuuriväkeä on kohdeltu. Korona vie leivän suusta pitkäksi aikaa, ja ehkä vielä pahempaa on ollut kulttuuriväen kokema aliarvostus. "Kohtelustamme jää sellainen kuva, että tämä olisi jotenkin likainen, saastainen ja väärä ala", sanoi näyttelijä HS:n haastattelussa.
Kulttuuriala on kärsinyt koronarajoituksista enemmän kuin mikään muu toimiala. Siinä missä pubien nurkissa törmäiltiin pikkutunneille, kumisivat teatteri- ja musiikkisalit vielä tyhjyyttään. MaRa:n edunvalvonta on ollut kulttuurialaa agressiivisempaa. Molemmat alat työllistävät - myös kulttuuri.
Monelle teatterille pääsylipputulot ovat talouden selkäranka. Viikoittain vaihtuneet korona-ohjeistukset järkyttivät teatteriväkeä. Korona-ajan kurimusta kuvaa hyvin tiedottaminen, jolla teattereille kerrottiin rajoitteiden purusta. Tieto annettiin vain runsas viikko ennen h-hetkeä. Viikon varoitusaika toiminnan käynnistämiseksi on kohtuuttoman lyhyt ja jopa loukkaava.
Sanasta kulttuuri tulee nykyään mieleen lähinnä ahdinko: alan toiminaedellytykset on koronan aikana laskettu minimiin. Hyvä esimerkki arvostuksen puutteesta oli runsas kuukausi sitten käyty keskustelu kulttuuriin kohdistuneista leikkauksista, jotka johtuivat Veikkaus-varojen alenemisesta. Hallituksen suurimmat suunnitellut leikkaukset olisivat kohdistuneet juuri kulttuuriin, jonka joillakin aloilla leikkaukset olisivat olleet jopa 50%. Toteutuessaan leikkaukset olisivat merkinneet rajua alas-ajoa mm. kirjastoille. Kulttuuriväen onneksi n. 20 miljoonan euron leikkaukset peruttiin.
Ammatillisen koulutuksen parissa työskennelleenä huomasin kulttuurikoulutuksen ahdingon jo ennen koronaa. Moni alan koulutus ajettiin alas vuonna 2012 ja vielä sen jälkeenkin. Meillä HAMK:ssa leikkauslistojen kärjessä oli muotoilun koulutusohjelma, mutta toisin kävi. Yllättävää oli HAMK:n ohjaustoiminnan koulutusohjelman lopetus, jonka artenoomit lienevät vaikuttavimpia kulttuurin välittäjä-ammatin edustajia. Tyrmistystä vielä lisäsi koulutuksen huippulaatu, suuri vetovoima ja valmistuneiden hyvä työllistyminen. Kovin kovat arvot olivat ammattikorkeakouluissa tuolloin arvossaan. Kulttuurin tuoma sivistys ja hyvinvointi olivat alennusmyynnissä edellisten hallitusten aikana. No, voisko insinöörivetoiselta hallitukselta ja rehtorilta muuta odottaa?
Taloutemme sakkaa pahasti, jos nuoret voivat huonosti ja jäävät sairaseläkkeelle jo alle 30 -vuotiaina. Patoutuneita tunteita pitää vihdoinkin päästä käsittelemään. Kulttuurin olisi nyt aika nousta myös yhdeksi tärkeäksi taloudellista hyvinvointia kannattelevaksi voimaksi.Koronan kurittama kansa kaipaa kulttuuria. |
Kommentit
Lähetä kommentti