Kulttuurin ahdinko


Kulttuuripalvelujen tuottamat elämykset tyydyttävät tärkeitä ihmisen tarpeita. Siksi on ollut surulliselta nähdä, miten kulttuuriväkeä on kohdeltu. Korona vie leivän suusta pitkäksi aikaa, ja ehkä vielä pahempaa on ollut kulttuuriväen kokema aliarvostus. "Kohtelustamme jää sellainen kuva, että tämä olisi jotenkin likainen, saastainen ja väärä ala", sanoi näyttelijä HS:n haastattelussa.

Kulttuuriala on kärsinyt koronarajoituksista enemmän kuin mikään muu toimiala. Siinä missä pubien nurkissa törmäiltiin pikkutunneille, kumisivat teatteri- ja musiikkisalit vielä tyhjyyttään. MaRa:n edunvalvonta on ollut kulttuurialaa agressiivisempaa. Molemmat alat työllistävät - myös kulttuuri.

Monelle teatterille pääsylipputulot ovat talouden selkäranka. Viikoittain vaihtuneet korona-ohjeistukset järkyttivät teatteriväkeä. Korona-ajan kurimusta kuvaa hyvin tiedottaminen, jolla teattereille kerrottiin rajoitteiden purusta. Tieto annettiin vain runsas viikko ennen h-hetkeä. Viikon varoitusaika toiminnan käynnistämiseksi on kohtuuttoman lyhyt ja jopa loukkaava. 

Sanasta kulttuuri tulee nykyään mieleen lähinnä ahdinko: alan toiminaedellytykset on koronan aikana laskettu minimiin. Hyvä esimerkki arvostuksen puutteesta oli runsas kuukausi sitten käyty keskustelu kulttuuriin kohdistuneista leikkauksista, jotka johtuivat Veikkaus-varojen alenemisesta. Hallituksen suurimmat suunnitellut leikkaukset olisivat kohdistuneet juuri kulttuuriin, jonka joillakin aloilla leikkaukset olisivat olleet jopa 50%. Toteutuessaan leikkaukset olisivat merkinneet rajua alas-ajoa mm. kirjastoille. Kulttuuriväen onneksi n. 20 miljoonan euron leikkaukset peruttiin.

Ammatillisen koulutuksen parissa työskennelleenä huomasin kulttuurikoulutuksen ahdingon jo ennen koronaa. Moni alan koulutus ajettiin alas vuonna 2012 ja vielä sen jälkeenkin. Meillä HAMK:ssa leikkauslistojen kärjessä  oli muotoilun koulutusohjelma, mutta toisin kävi. Yllättävää oli HAMK:n ohjaustoiminnan koulutusohjelman lopetus, jonka artenoomit lienevät vaikuttavimpia kulttuurin välittäjä-ammatin edustajia. Tyrmistystä vielä lisäsi koulutuksen huippulaatu, suuri vetovoima ja valmistuneiden hyvä työllistyminen. Kovin kovat arvot olivat ammattikorkeakouluissa tuolloin arvossaan. Kulttuurin tuoma sivistys ja hyvinvointi olivat alennusmyynnissä edellisten hallitusten aikana. No, voisko insinöörivetoiselta hallitukselta ja rehtorilta muuta odottaa?

Taloutemme sakkaa pahasti, jos nuoret voivat huonosti ja jäävät sairaseläkkeelle jo alle 30 -vuotiaina. Patoutuneita tunteita pitää vihdoinkin päästä käsittelemään.  Kulttuurin olisi nyt aika nousta myös yhdeksi tärkeäksi taloudellista hyvinvointia kannattelevaksi voimaksi.

Koronan kurittama kansa kaipaa kulttuuria. 





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää