Jarpan jorinat

Markkinointi on tärkeä osa liiketoiminnan systeemiä. Monimutkaistuvaa markkinointia on nyt tarkasteltava entistä kokonaisvaltaisemmin, koska kulutuskäyttäytyminen muuttuu huimaa vauhtia pitkittyneen koronapandemian vuoksi. Systeemiajattelulle olisi nyt tilausta. Pakko on hyvä konsultti; kriisi antaa lisäpotkua muutokseen.  Systeemiajattelussa mennään ongelman juurisyihin ja tarkastellaan ongelmaa osana systeemiä, jossa kaikki osat ja toimijat ovat sopusoinnussa keskenään. Keinojen löytäminen ja niistä päättäminen ei ole helppoa. Avoimissa organisaatioissa suunnan määrittämiseen tarvittavaa tietoa kyllä löytyy. Yksittäisillä markkinointitempauksilla ei kriisiä selätetä, nyt vaaditaan Ison Kuvan hallintaa. Uudistuva markkinointi vaatii systeemien muuttamista.  Uusi kokonaisvaltainen markkinointi edellyttää mm. digimarkkinoinnin roolin selkiyttämistä, joka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Ongelmia syntyy aina, kun häntä heiluttaa koiraa eikä koira häntää; digiväki ei saa hallit...

Markkinointioppien mukainen palvelun oikea hinta on se, jonka asiakas on valmis maksamaan. Joo, mutta onko oikein rahastaa vakioasiakkaalta samasta tuotteesta jopa yli puolet korkeampi hinta uuteen asiakkaaseen verrattuna. Esim. teleoperaattorin kanta-asiakas maksaa aikanaan sovitun hinnan, kun hän ei muusta tiedä tai ei ole kykenevä jatkuviin hintatarkistuksiin. Oikean hinnan määrittäminen on myyjäyritykselle tärkeä toimi kannattavuuden kannalta. Tavoitteena on löytää optimaalinen hintataso eli korkein hinta, jonka asiakkaat ovat markkinoilla valmiita maksamaan. Yritys kohdentaa markkinointinsa eri kohderyhmille ja hintapäätökset tehdään sen mukaan. Hinnalla operoinnin (hintaporrastus) avulla haetaan oikea hinta kullekin asiakasryhmälle kannattavuuden maksimoimiseksi. Toki tuotetta voidaan myös hieman erilaistaa asiakkaan mukaan. Yleisesti hyväksyttävää lienee, että eläkeläiset saavat palveluja edullisemmin kuin työssäkäyvät. Käänteinen tilanne tuli esille veljenlasteni ihmetellessä i...

Korona-ajasta huolimatta moni yritys on onnistunut lisäämään yhteisöllisyyden tunnetta henkilöstössään, ja ehkäpä juuri pandemian ansiosta, koska aika on pakottanut johdon kehittämään työhyvinvointia. Parhaiden (Great Place to Work) yritysten johto on viime vuonna kunnostautunut luottamuksen rakentamisessa, viestinnässä ja henkilöstön kuulemisessa. Korona-ajan menestyjät ovat poikkeuksia. Suurimalla osalla työyhteisöistä ilmapiiri on heikentynyt pandemian tuomien haasteiden vuoksi. Pelolla johtamisen kulttuurin työyhteisöissä pahoinvointi on lisääntynyt entisestään. Turvattomuutta luova johtamistyyli on kytköksissä vaikenemisen kulttuuriin. Tällaisissa yhteisöissä on erityisen haastavaa viedä eteenpäin muutosprosesseja, joita korona-aika ja sen jälkihoito vaativat. Jos työyhteisön psykologinen turvallisuus on hukassa, polkua selviytyä epävarmasta tulevaisuudesta ei ole. Etätyösketelyn edellyttämää luottamusta on vaikea rakentaa. Uudistuminen edellyttää sitä, että työntekijä uskaltaa pe...

Yritykseen liittyvä hyvä tarina herättää tunteita ja jää mieleen. Brändeihin liittyy aina sitä vahvistava tarina - keksitty tai todellinen. Markkinoinnin keksimä tarina on harvoin yhtä tehokas kuin totta oleva kertomus. Todellisuus on tarua ihmeellisempää ja ennen kaikkea aina uskottavampaa. Star-up yrityksiin ja niiden perustajiin liittyy tarinoita.  Tuoteinnovaatioilla on sen syntyä kuvaava kertomus. Mitä hauskempi ja ihmisläheisempi tarina, sen parempi. Hyvää tarinaa kerrotaan mielellään eteenpäin. Kertomalla niitä, saadaa puskaradio laulamaan. Asiakaskokemuksista syntyy tarinoita - hyviä ja huonoja. Niistä voi tehdä vaikuttavia ja erottuvia tarinakokemuksia. Anne Kalliomäen "tarinallistamisessa" yritykselle luodaan ydintarina, joka ohjaa sen palveluprosessia, fyysistä/digitaalista palveluympäristöä ja markkinointiviestintää. Tarinan juoni selkiinnyttää asiakkaalle hänen rooliaan ja tuo yritykselle selvää kilpailuetua. Tarina sijoittaa kohteensa johonkin lähtöpisteeseen, j...