Yritystarina


Yritykseen liittyvä hyvä tarina herättää tunteita ja jää mieleen. Brändeihin liittyy aina sitä vahvistava tarina - keksitty tai todellinen. Markkinoinnin keksimä tarina on harvoin yhtä tehokas kuin totta oleva kertomus. Todellisuus on tarua ihmeellisempää ja ennen kaikkea aina uskottavampaa.

Star-up yrityksiin ja niiden perustajiin liittyy tarinoita.  Tuoteinnovaatioilla on sen syntyä kuvaava kertomus. Mitä hauskempi ja ihmisläheisempi tarina, sen parempi. Hyvää tarinaa kerrotaan mielellään eteenpäin. Kertomalla niitä, saadaa puskaradio laulamaan.

Asiakaskokemuksista syntyy tarinoita - hyviä ja huonoja. Niistä voi tehdä vaikuttavia ja erottuvia tarinakokemuksia. Anne Kalliomäen "tarinallistamisessa" yritykselle luodaan ydintarina, joka ohjaa sen palveluprosessia, fyysistä/digitaalista palveluympäristöä ja markkinointiviestintää. Tarinan juoni selkiinnyttää asiakkaalle hänen rooliaan ja tuo yritykselle selvää kilpailuetua.

Tarina sijoittaa kohteensa johonkin lähtöpisteeseen, joka toimii ajallisesti, maantieteellisesti tai henkilösidonnaisesti. Milloin tarina on alkanut, mistä maasta ja kaupungista se on lähtenyt ja kenen intohimosta tarina kumpuaa? Tarinaa voi käyttää myös yrityksen oman henkilöstön innoittajana kuten seuraavaa tiedän käytetyn. 

Karl Gustav Lindblom (1927 - 2003), Väri-Kalle osti 1951 yhdessä kumppaninsa kanssa pienen  maalikaupan nimeltään Riihimäen Tapetti ja Väri.  Myöhemmin yrityksen nimi muuttui RTV-yhtymä Oy:ksi, ja se siirtyi kokonaan Lindblomin perheen omistukseen. Nykyään RTV-yhtymä on Suomen suurin yksityisessä omistuksessa oleva alan yritys, joka toimii maassamme yli 30 paikkakunnalla työllistäen satoja alan ammattilaisia.

Väri-Kalle oli suuri persoona, josta kerrotaan useita tarinoita. Yksi niistä kertoo Kallen palvelu- ja  myyntihenkisyydestä sekä periksiantamattomuudesta. Sen mukaan yrityksen alkuvuosina, jolloin massamme oli vielä pula kaikista tavaroista, asiakas tuli liikkeeseen ostamaan maalia, jota liikkeessä ei juuri sillä hetkellä ollut. Kalle ei myynyt "ei oota", vaan sanoi "hetkinen" ja poistui takaovesta kilpailijan liikkeeseen. Osti maalin sieltä ja palasi takaovesta odottavan asiakkaan luokse. Kaupat syntyivät ja ainakin asiakas oli tyytyväinen. Kallen saamasta katteesta tarina ei kerro.




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää