Jarpan jorinat

Vuoden 2021 viimeisenä päivänä puhuttavat asiat, jotka seuraavat meitä ensi vuoteen: korona, inflaatio, turvallisuustilanne, demokratioiden kuihtuminen, ilmaston muutos, nuorten syrjäytyminen, pakolaistilanne, sote, lakot, korkea bensan hinta jne. Kaikkissa aiheissa nähdään ensin niiden negatiivinen puoli. Missä luuraa positiivisuus? Koronatilanne on tällä hetkellä ilmaantuvuuslukuina pahempi kuin koskaan. Uusi omikron leviää nopeasti, mutta onneksemme se lienee edeltäjiään lievempi. Jopa lintukotona pidetty Punkalaidun on noussut julkisuuteen päivän lehdissä (HS). Kunta mainitaan Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan rinnalla alueena, jossa kaikki yleisötapahtumat kiellettiin. Syytä moiseen epäloogisuuteen ei tiedetä, onhan Punkalaidun osa Pirkanmaata. Se tiedetään, että uusia tartuntoja on lähes sata, kun aikaisemmin niitä on ollut vain muutama. No, onneksi tämä aalto menee nopeasti ohi talven aikana, myös Punkalaitumella. Parhaimmillaan omikron tuo hyvän laumasuojan meille kaik...

Tänään on 69. jouluaattoni. Ensimmäiset lapsuuden joulut vietin Vehmaalla maalaistalon isossa tuvassa. Niistä on jäänyt muistikuvia äidin suvun jouluperinteestä, johon kuuluivat joululaulut, joulukirkko, joulupukki, aamusyöminen, päiväsyöminen ja yösyöminen. Jouluruokaa oli hyvää ja sitä riitti. Vakka-Suomen joulut olivat jo siihen aikaan vähälumisia ja pimeitä. Ylistalon mäki oli usein jäinen ja liukas. Lue lisää lapsuuden jouluistani: https://jarpanjorinat.blogspot.com/2020/12/jouluyo-juhlayo.html Joulu, joka on vielä viettämättä, vietän Vehmaan Hietajärven mökillä paljua ja saunaa lämmittäen. Joulukirkkoon menen siihen ainoaan ja oikeaan Joulukirkkoon, Vehmaan keskiaikaiseen kivikirkkoon, jossa lapsena kävin. Samalla käyn rakkaan äitini, Kaija-mamman, haudalla, joka on kirkon vieressä. Samassa haudassa lepäävät isovanhempani, joiden luona ne ensimmäiset joulut vietettiin.   Omien lasten ollessa pieniä joulun pyhät oltiin joko Punkalaitumella tai Virroilla. Pukkijoulut usein...

Koronapiikille ei voi ketään pakottaa, vaikka tilanteesta selvitäisiin parhaiten sillä, että kaikki sen ottavat. Rokottamattomat ovat toimineet toisaalta rationaalisti, koska rokotteiden alkuvaiheessa ei ollut täyttä varmuutta niiden vaarattomuudesta. Sikainfluenssarokotteen narkolepsiatapaukset olivat liiankin hyvässä muistissa. Nyt on jo tietoa koronataudista ja rokotteista, jonka pohjalta haitta/hyöty -vertailu on helpompaa. Rokotteen hyödyt ovat monin verroin suuremmat kuin haitat, katsoo sitä mistä näkökulmasta ja millä mittarilla tahansa.  Miten ihmeessä loputkin suomalaisista saadaan omaehtoisesti koronapiikille? Mainonnalla luodaan mielikuvia. Tehoakseen mainonta vaatii toistoa, toistoa ja toistoa, joka valitettavasti maksaa. Vaikka valtion budjetti on tiukassa, olen siltikin odottanut näkeväni rokotusaktiivisuuteen tähtäävä yhteiskunnallista mielikuvamainontaa. Onnistuessaan kampanjan hyödyt ylittävät sen kustannukset moninkerroin. Vain muutama % suomalaisista on rokotusas...

Esko Aho sanoi jokunen vuosi sitten mielipiteenään, että ihmiset, jotka huonoilla elintavoillaan laiminlyövät omaa terveyttään, joutaisivat maksamaan enemmän hoidostaan. Hänen mielestään joidenkin kansalaisten vastuuttomuus kaatui kohtuuttomasti yhteiskunnan ja niiden ihmisten vastuulle, jotka huolehtivat terveydestään.  Ahon aloittama keskustelu tyrehtyi nopeasti julkiseen kritiikkin - osin aiheesta. Monesti esim. terveyttä rasittava ylipaino ei ole yksilön oma vika. Asiaan vaikuttavat monet tekijät: mm. geenit ja oma elämänhallinnan taito. Totta sekin, että tupakoivat viinamäenmiehet ovat aina osallistuneet kiitettävästi nautintatuotteisiin lisättyjä haittaveroja maksamalla sairaanhoitoon tarvittavien verovarojen kartuttamiseen.  Keskustelu kansalaisen terveysvastuusta on virinnyt uudelleen koronatilanteen pahennuttua lähinnä rokottamien ihmisten vuoksi. Rokottamattomat vetoavan oikeuteensa päättää omasta kehostaan. Meillä yksilöllä onkin paljon oikeuksia, joita maailmalla k...

Aamupalan jälkeen päivän Hesarin lukua takkatulen ääressä. Ei kiirettä töihin, ei mihinkään. Vaimo Ritva jo töissä Tampereella.   Isäni 92 v. onnittelusoitto ennen yhdeksää. Oli lähdössä lenkille. Pitäiskö itsekin.  Ulkona sopivasti 7 astetta pakkasta. Talven ensimmäinen hiihtotreeni Ahveniston moottoriradalla, jossa yllättävän hyvä 1,5 km:n lenkki. Alun lipsuttelun jälkeen karvapito toimi. Runsaan tunnin sivakoinnilla yli 10 km.  Rauhallisen lenkin jälkeen lounashetki  Tiirinkosken  miellyttävässä kahvilassa -  takkatulen ääressä monot jalassa.  Tekstarionnittelu  vanhalta ystävältä Helyltä. Tunnin puhelu vanhoja muistellen.   Päivällinen rakkaan Ritvan kanssa paikallisessa  iltabuffassa .  Vatsat täynnä Verkatehtaalle Erja Lyytisen ja ystäviensä konserttiin. Konserttilippu synttärilahja Ritvalta. Erja on valovoimainen esiintyjä, huipputaitava kitaristi ja osaa vielä laulaakin. Bändinsä rumpalin ajoittaista taitamattomuutta ihmette...

Kulttuuripalvelujen tuottamat elämykset tyydyttävät tärkeitä ihmisen tarpeita.  Siksi on ollut surulliselta nähdä, miten kulttuuriväkeä on kohdeltu. Korona vie leivän suusta pitkäksi aikaa, ja ehkä vielä pahempaa on ollut kulttuuriväen kokema aliarvostus. "Kohtelustamme jää sellainen kuva, että tämä olisi jotenkin likainen, saastainen ja väärä ala", sanoi näyttelijä HS:n haastattelussa. Kulttuuriala on kärsinyt koronarajoituksista enemmän kuin mikään muu toimiala. Siinä missä pubien nurkissa törmäiltiin pikkutunneille, kumisivat teatteri- ja musiikkisalit vielä tyhjyyttään. MaRa:n edunvalvonta on ollut kulttuurialaa agressiivisempaa. Molemmat alat työllistävät - myös kulttuuri. Monelle teatterille pääsylipputulot ovat talouden selkäranka. Viikoittain vaihtuneet korona-ohjeistukset järkyttivät teatteriväkeä. Korona-ajan kurimusta kuvaa hyvin tiedottaminen, jolla teattereille kerrottiin rajoitteiden purusta. Tieto annettiin vain runsas viikko ennen h-hetkeä. Viikon varoitusaika...

Tuli tarve hankkia koronapassi. Passi löytyi helposti Omakannasta ja tulostuskin onnistui. Kätevämpi se olisi kännykässä, ajattelin. Sen tallentaminen puhelimeen ei onnistunutkaan ilman lasten apua. Digiloikkani kompasteli - taas kerran.  Moni aikuinen ja erityisesti vanhus ei selviä sähköisen yhteiskunnan perustoiminnoista: puutteita on tiedonhankinnasta tiedon ja tietolähteiden kriittiseen arviointiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2019 kansalliset mediakasvatuslinjauksen, jonka tavoitteena oli kehittää mediakasvatusta kattavaksi, laadukkaaksi ja systemaattiseksi. Epäselväksi jäi, mitä linjaukset käytännössä tarkoittavat. Mitkä olisivat aikuisten medialukutaidon keskeisimpiä osa-alueita ja erityisesti ne osaamisalueet, joita tarvitaan arkisissa asioissa?  Aikuisille mediakasvatusta tarjoava kenttä on sirpaleinen, rahoitusta myöten. Se ei ole juuri minkään organisaation päätehtävä eikä sen ohjaus ole strategista. Järjestöt tarjoavat senioreille digitukea vert...