Jarpan jorinat

Olen usein pääsiäisen ja äitienpäivän välisenä aikana vieraillut Pallas-Olostunturin kansallispuistossa. Minusta se on hiihtäjälle ja laskettelijalle paras aika ja paikka. Lumi- ja säätilanne ovat silloin juuri minulle sopivat. Paukkupakkasista ja kaamoksesta ei ole tietoakaan. Luonnon valoa riittää iltakymmeneen asti. Kaupallisessa mielessä "hiihtokarkkini" on alueen palveluyrityksille merkityksetön, mitä suuresti ihmettelen. Hotellit Jeris ja Olos oheispalveluineen sulkevat ovensa pääsiäisen jälkeen. Alueen elämyspalveluja tuottava yritys ei vastaa etukätieskyselyihini. Kohteliasta olisi vastata asiakkaan tiedusteluihin - vaikka vain eioota sanomalla. Kotisivujensa mukaan elämyspalvelut ovat nyt suljettu. Vain Jeriksen saunat palvelevt parina päivänä viikossa. Hyvä sekin. Sopivalla täsmämarkkinoinnilla palvelut pystyttäisiin pitämään auki pidempään, esim.  kohdistamalla viestintä eläkeläisille.  Hintaporrastusta voi käyttää niinkin, että hintoja lasketaan meikäläisille sopi...

Ennen vanhaan Luostolla oli keväisin lustia. Nyt paikka uinuu eläkeläisten eli meidän entisten nuorten tahdissa. Pääsiäisen jälkeen palvelut lähtivät lomille ja ovat siellä seuraavaan sesonkiin asti. Latukahvilat sulkivat ovensa. Harmi, että hyvät fasiliteetit pitää sulkea niin aikaisin. Käytännössä hiihtosesonki on täällä vain 4 kuukautta, kun se hyvinkin voisi olla puolet pidempi. Saariselän ja Vuokatin hiihtokausi alkaa jo lokakuussa ja päättyy vasta lumien sulaessa. Näin voisi olla Luostollakin. Kysyntää ei tietenkään ole, kun ei ole tarjontaa. Yrittäjät sanovat, että tarjontaa ei ole, kun ei ole kysyntää. Yllättävä lämpöaalto yllätti tämän viikon hiihtomatkailijan. Yli kymmenen asteen auringonpaisteessa paksukin lumipatja sulaa sohjoksi. Luisteluhiihtäjän taival on raskas suksen upotessa ja luiston ollessa olematon. Suksi ei luista, kun vika on sekä miehessä että suksessa. Onneksi Luostolla halutaan pitää yllä murtsikkapaikan mainetta ja latukone ajaa illalla ladut kuntoon niin ka...

Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo sille mainehaittaa - ainakin läntisissä demokraattisissa maissa. Me emme hyväksy lasten tappamista, naisten raiskaamista ja kodinkoneiden varastamista. Meidän mielestämme Venäjän sotaväki on pahemman luokan rosvojoukko. Valitettavasti suuri osa maailman valtioista ei ajattele samalla tavalla. Niiden mielestä Ukrainan sota lisää Venäjän mainetta vahvana suurvaltana. Osalle asia on EVVK. Suomella on maariski geopoliittisesta sijainnista Venäjän naapurina. Meillä on ollut se aina, joka nyt korostuu entisestään. Jo 80-luvulla amerikkalaiset vieraamme pelkäsivät vierailunsa ajan Venäjän eskalaatiota. Muistan vieläkin helpottuneet ilmeensä, kun saatoin heidät lentoasemalle menevään junaan. Ymmärsin tuskansa vasta, kun katsoin sijaintimme kartalta. Karhun kainalossahan me olemme. Toivottavasti Nato-jäsenyys parantaa turvallisuuskuvaamme sijoittajien ja myös turistien silmissä. Saksa kärsii mainehaittaa rahoittaesaan kaasu- ja öljyostoilla Venäjän hyökkäyssotaa. ...

Palvelutaito Oy:n toimipaikka oli 35 vuotta lapsuudenkotini yläkerran huoneisto Punkalaitumen Urjalantiellä. Pari 1980-luvun puolivälissä julkaistua markkinoinnin väitöskirjaa saivat yritysjohdon ymmärtämään palvelualan erityispiirteet ja asiakastyytyväisyyden merkityksen yritykselle. Asiakaspalvelun laatu nousi yrityksen kriittiseksi menestystekijäksi. Vuonna 1987 perustin Palvelutaito Oy:n tyydyttääkseni palvelujen markkinoinnin konsultoinnin kasvavaa tarvetta.  Toimin tuolloin Riihimäen kauppaoppilaitoksen markkinoinnin lehtorina, ja siksi sain alueen yrityksiltä ja julkisyhteisöiltä runsaasti asikaspalveluun liittyviä luentopyyntöjä. Sen aikainen rehtorimme koki tilanteen hallinnollisesti hankalaksi matkalaskuineni ym., ja niinpä hän ehdotti oman toiminimen perustamista koulun ulkopuolisia koulutuksia varten. Tuolloin koulun ulkopuolista yrityspalvelua ei pidetty tärkeänä, koska oppilaitoksen päätehtävä oli merkonomin tutkinnon perusopetus. Tänään tilanne on toinen.  Yrity...

Talouden rattaat lähtivät mukavasti pyörimään pandemian rauhoituttua. Talouden kasvu ja työllisyyden parantuminen lupasivat hyvää. Suomeen ennustettiin yli kolmen prosentin ja euroalueelle vielä sitäkin suurempaa bruttokansantuotteen kasvua tälle vuodelle. Huolena oli ainoastaa orastava inflaatio (kuluttajahintojen nousu). Yli kuukauden kestänyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti tilanteen. Nyt sota hyydyttää taloutta ja kiihdyttää inflaatiota. Talous on vaarassa ajautua stagflaatioon, josta maailman talous kärsi viimeksi koko 1970-luvun, alkaen öljykriisistä 1973. Suomi selvisi silloin vahvan idänkaupan ansiosta. Tilanne on nyt toinen. Stagflaatio on tilanne, jossa inflaatio kiihtyy samalla kun talouden kasvu hyytyy. Ilmiö on ongelmallinen, koska sitä on vaikea torjua ongelmitta. Esim. korkoja nostamalla voidaan hillitä inflaatiota, mutta samalla heikennetään talouden kasvua. Ainoastaan kysyntäinflaatiossa (kysyntä kasvaa kovasti), koron nosto olisi järkevää. Nyt on kyseessä palkka...