Sota varjostaa talousnäkymiä

Talouden rattaat lähtivät mukavasti pyörimään pandemian rauhoituttua. Talouden kasvu ja työllisyyden parantuminen lupasivat hyvää. Suomeen ennustettiin yli kolmen prosentin ja euroalueelle vielä sitäkin suurempaa bruttokansantuotteen kasvua tälle vuodelle. Huolena oli ainoastaa orastava inflaatio (kuluttajahintojen nousu).

Yli kuukauden kestänyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti tilanteen. Nyt sota hyydyttää taloutta ja kiihdyttää inflaatiota. Talous on vaarassa ajautua stagflaatioon, josta maailman talous kärsi viimeksi koko 1970-luvun, alkaen öljykriisistä 1973. Suomi selvisi silloin vahvan idänkaupan ansiosta. Tilanne on nyt toinen.

Stagflaatio on tilanne, jossa inflaatio kiihtyy samalla kun talouden kasvu hyytyy. Ilmiö on ongelmallinen, koska sitä on vaikea torjua ongelmitta. Esim. korkoja nostamalla voidaan hillitä inflaatiota, mutta samalla heikennetään talouden kasvua. Ainoastaan kysyntäinflaatiossa (kysyntä kasvaa kovasti), koron nosto olisi järkevää. Nyt on kyseessä palkkainflaation tyyppinen tilanne (hintojen nousu siirtyy palkkoihin), jolloin keinot inflaation hillitsemiseen ovat vähissä.

Sota heikentää yleistä luottamusta, joka on taloudelle myrkkyä. Kasvua tuovat investoinnit ovat jäissä. Myös talouspakotteet leikkaavat talouskasvua. Lisäksi ruoan hintojen ennustetaan nousevan Ukrainan heikkojen satonäkymien vuoksi, mikä lisää entisestään inflaatiota ja stagflaation riskiä.

Suurin talouden kasvua tyrehdyttävä vaikutus tulee kuitenkin energiahintojen noususta. Kun bensa, sähkö ja lämmitys kallistuvat, kuluttajan rahat eivät riitä muuhun, mikä entisestään heikentää talouden kasvua. Jos talouskasvua yritetään lisätä elvyttämällä, se lisää inflaatiota. Sopivalla finanssipolitiikalla, esim. öljyn hinnan nousun pehmentäminen verohelpotuksilla, valtio voisi helpottaa taloudellista tilannetta.

Onneksi emme ole nyt niin riippuvaisia öljystä kuin 70-luvulla. Vihreä siirtymä muokkaa talousnäkymiä eri tavalla. Riippuvuus Venäjän kaasusta on ongelma erityisesti eteläiselle Euroopalle. Hanojen äkillinen sulkeminen olisi Euroopalle shokki ja sen myötä myös meille.

Kaikesta päätellen mahdollinen stagflaatio ei olisi niin paha ja pitkäkestoinen kuin 50 vuotta sitten. Mitä nopeammin sotatila Ukrainassa päättyy, sen parempi. Sitä odotellessa!