Koronastrategia

Yllättävissä tilanteissa kaikkien yhteisöjen päätöksentekoa ohjaa sen itsensä laatima strategia, joka on lyhyesti kuvattuna yhteinen käsitys siitä mihin halutaan mennä ja miksi. Kun hyvän strategiaprosessin kautta saadaan selkeä tilannekuva ja yhteinen näkemys tavoiteltavasta suunnasta, tehdyt valinnat ovat luontevia. Yrityselämässä strategia on ylisuunniteltu ja alitoteutettu johtamisen väline, jonka pitäisi olla mukana arjen tekemisessä. Harvemmin näin kuitenkaan on. Ihmekös tuo, kun ei siihen pystytä aina valtiotasollakaan.

Syyskuun alussa Suomen hallitus päivitti koronapandemiaa ohjaavan hybridistrategiansa, mutta ainakin minulle on jäänyt hämäräksi toimivaltakiistojen keskellä (THL ja STM), mikä on Suomen koronastrategia? Nyt keskustelu jakautuu ikävästi kahteen leiriin. Yhden mielestä rajoituksista pitää luopua rokotekattavuuteen vedoten, toinen kannattaa rajoitteiden jatkamista. Ensimmäisen leirin mukaan rokotusvuoroaan odottavien ja lasten sairastumiset ovat OK, jos vaan sairaaloihin mahtuu. Jälkimmäistä leiriä tukee käyttöönotettava rokotepassi (https://jarpanjorinat.blogspot.com/2021/09/koronapassi.html), joka parantaa rajoitteista kärsivien toimialojen ahdinkoa. Näyttääkin siltä, että strategiamme  hahmottuu jälkimmäiseen suuntaan. Pelkästään rokotekattavuuden varaan strategiamme ei voi jäädä, mikä on lähellä Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) näkemystä .

Suuri osa suomalaisista jää nyt ja jatkossakin rokottamatta. Nuorten aikuisten keskuudessa on selvä ja alle 12 vuotiaiden keskuudessa totaali rokotevajausta. Lisäksi rokotesuojan tiedetään hiipuvan kuudessa kuukaudessa. Ensimmäisten rokotesuoja lakkaa, kun viimeisiä vielä rokotetaan.  Rokotesuoja myös heikkenee puolustuskykyä kiertävien virusvarianttien myötä. Rokotustodistus ei pysäytä niitä viruksia, joita rokotetutkin tartuttavat. Suomen rajojen ei siis pidä missään nimessä antaa vuotaa.

Hiipuva rokotesuoja, vajaa rokotekattavuus ja uudet variantit vaikeuttavat epidemian hoitoa, ja samalla kuitenkin puhutaan jäljityksen ja testauksen vähentämisestä. Tartuttavimmat  variantit leviävät eksponentiaalisesti, jos tartuntaketjuja ei katkaista heti. Tässä asiassa Kiina antaa hyvää esimerkkiä, jossa jäljityksillä ja testauksilla pyritään katkaisemaan tartuntaketjut heti alkuunsa.

Molinari-instituutti suosittelee EU-maille tukehduttamisstrategiaa. Se olisi instituutin mukaan hallittua leviämistä parempi vaihtoehto niin talouden kuin terveydenkin kannalta. Jos tukahduttamisstrategia valittaisiin, se auttaisi hahmottamaan, mitkä toimet kussakin tilanteessa olisivat välttämättömiä ja oikeansuhtaisia. Siloin tartuntatautilakia olisi pikaisesti muutettava, että tarvittaessa voidaan toimia nopeasti eikä kuukausien viiveellä.  Hybridistrategiassa esitetty "hätäjarrumekanismi" pitää saada nopeasti käyttöön. Pandemia ei hoidu toimivaltakiistoja setvimällä.

Toivon, ettei kansalaisten enää tarvitse sivusta seurata Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) ja Sosiaali ja terveysministeriön (STM) kiistaa Suomen koronastrategiasta. Yhteisesti valittu strategia pitää julistaa niin, että kaikki sen tietävät ja siihen myös sitoutuvat.