Joutilaisuutta opettelemaan


Suomi on väärällään melkein maistereita eli henkilöitä, joiden lopputodistuksesta puuttuu vain merkintä hyväksytystä pro gradusta. Jonkin verran samaa ongelmaa oli aikanani myös ammattikorkeakouluissa. Arvostamani kasvatustieteen professori Juha T. Hakala tuli itselleni tutuksi opinnäytetöiden loppuun saattamisen asiantuntijana. Nyt samainen tohtori esittäytyy joutilaisuuden guruna.

 Juha Hakala määrittää joutilaisuuden syvimmän olemuksen seuraavasti: "Joutilaisuus on täydellistä joutenoloa, toimettomuutta, laiskottelua ja tästä kaikesta seuraavaa kiireettömyyttä."



Nykyään moni asiantuntijatyö on niin mielenkiintoista ja innostavaa, että raja työn ja vapaa-ajan välillä hämärtyy. Korona-ajan etätyöskentely kotona on vielä lisännyt tätä hämärätilaa. Kiireellä on vielä tapana pönkittää itsetuntoamme. Se saa meidät tuntemaan itsemme tärkeiksi.
   

Aivotutkijoiden mukaan pääkoppamme kaipaa työn vastapainoksi levon hetkiä ja jopa sitä täydellistä toimettomuutta – joutilaisuutta.
Paitsi lomalla myös töissä pitäisi vain olla ja pysähtyä "sinisiin ajatuksiin". Lopputuloksen laatuun vaikuttavat, vaikka ei uskoisi, ne ns. kattoon tuijottamisen tunnit, jolloin ajatusten annetaan laukata päässä vapaasti.


Lomalla tavoittelemme joutilaisuuden tilaa, mutta silloinkin se on vaikeaa. Sosiaalinen paine työteliäisyyteen on kova. Työleiri kesämökillä täyttänee huonosti joutilaisuuden määritelmää.
 

Kaiken perusta on 20 tunnit unet vuorokaudessa. Esko-kissamme aamupäivän alku-unillaan.


Osaammeko me nauttia joutilaisuudesta ilman syyllisyyttä? Syytä olisi!

Kommentit

  1. Tessera25. kesäkuuta 2020 klo 6.23

    Joutilaisuutta odotellen, eilen päästiin osittaista sitä jo kokeilemaan. Tänään tuli Venetsiasta odotettu paketti ja Jari sai blogin valmiiksi. Mansikat kohta verkon alla ja sitten.....

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää