Suomeksi, please!


Menin S-ryhmään kuuluvaan ruokaravintolaan. Eteeni lyötiin ruokalista, jonka sisällöstä en nykyenglanillani saanut paljonkaan selvää. Sanavarastoni on ammatillisti suuntautunut ja ruokailun osalta vanha, mutta niin ilmeisesti on tarkoituskin:  en kuulu ravintolan nuorekkaaseen kohderyhmään. Nuorten käyttämä kieli "sekasuomienglanti" on minulle uusi ja outo.

Oma äidinkielemme on häviämässä tai ainakin sekoittumassa erikoiseksi sekamelskaksi suomen ja englannin sekoitusta. Suomen kieli on muuttunut, jos ei aivan uhanalaiseksi, niin ainakin tarkkailun alaiseksi (vrt. huonosti elinvoimaset eläin- ja kasvilajit). Näin on käynyt huomaamattomasti koko 2000-luvun. Siihen on vaikuttanut voimakkaasti sosiaalinen media ja englannin kielen ylivertainen asema maailman kielenä (lingua francana) Muutoksen tahti on viime aikoina vain kiihtynyt. Miten näin on päässytkin käymään?

Kansalliskielten asema on kaikkialla heikentynyt erityisesti tieteessä ja elinkeinoelämässä. Maisterin tutkintoa on hankala suorittaa suomeksi - ainakaan kauppatieteessä. Yritysten, brändi-tuotteiden ja kauppakeskusten nimet ovat nykyisin englantia. Monen yrityksen työkieli on englanti - myös suomea puhuvien kesken. Kuntamarkkinointikin on kansainvälistynyt: Live Love Forssa, Save Salla. Suomen ja ruotsin rinnalle on palvelukielenä tullut englanti. Monesti asiakaspalvelijan kanssa ainoa yhteinen kieli Helsingissä on englanti.

Korkeakoulujen kielitilanteesta on keskusteltu jo pitkään. Englannin kielen asema on vakiintunut myös ammattikorkeakouluihin opetuksen ja opinnäytteiden kieleksi, mikä tietenkin opiskelijavaihdon ja kansainvälisen toimintaympäristön kannalta on hyvä asia. Aalto-yliopiston pääätös muuttaa kaikki tutkinnot englannin kielisiksi sai apulaisoikeuskanslerinkin älähtämään. Englannin kielistä opetusta toki saa olla, mutta ei koko tutkintoa. Nyt korkeakouluille suositellaan strategian laatimista kansalliskielten säilyttämiseksi opetuksen ja tutkimuksen kielenä.

Ranskalaisten kielifasismille naureskeltiin, kun siellä lailla säädeltiin lehtien ja television käyttämää kieltä. Ranskalaiset olivat oikeassa varoessaan englannin kielen ylivaltaa. Englanti on maailmankielenä niin muodikas ja käytännöllinen, että myös Ranskassa se olisi muuttanut kieliasetelmia, jos sitä ei 20 vuotta sitten olisi laisäädänöllä rajattu.

Onneksi vallitseva kielipolitiikka haluaa meillä säilyttää suomen kielen vahvan aseman, ja siihen on reagoitu mm. laatimalla suomen kieltä suojeleva kansalliskielistrategia. Oikeusministeriö etsii parhaillaan henkilöä, jonka tehtävä on kartoittaa suomen kielen "tilannetta".

Kansalaisella on oikeus palveluihin omalla äidinkielellään -  myös silloin, jos se sattuu Suomessa olemaan suomi. 




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää