Aurajoen rannoilla

Kävely reitillä Föri - Tuomiokirkko - Föri on parasta lääkettä kaukokaipuuseen. Turun Aurajoen ympäristö on Suomen eurooppalaisin.


Föri on Aurajoen yli kulkeva lautta, jota paikalliset käyttävät päivittäin. Sen mukaan mahtuu kymmeniä matkustajia, joista loma-aikaan suurin osa lienee turisteja.



Lenkki kaupungin alueen jokirannoilla on usean kilometrin mittainen.


Matkan varrelle mahtuu kirjasto, museoita, kahviloita ja tasokkaita ruokaravintoloita.



Samppalinnan ravintolassa kävin oluella ensi kertaa kesällä 1972.


Laivaravintolat ovat Aurajoen tavaramerkki. Niitä onkin pitkälti toistakymmentä kappaletta.


Wäino Aaltosen museossa on nyt Anu Pentikin taidenäyttely, jossa on upeita teoksia muotoilijan viime vuosilta. Suosittelen!


Turun kaupunginteatteri sijaitsee upeasti joen rannalla.



Apteekkimuseo on rannan viehättävässä puutalossa.


Aurajoen vesi ei ole turkoosia nähnytkään, se on savisen ruskeaa.



Tältä parvekkeelta julistetaan joulurauha joka Jumalan vuosi.


Risteilylle kohti Naantalia voi lähteä Ukko-Pekalla.


Vaakahuone tarjosi livemusiikkia läpi kesän.  Paikka on viihdemusiikkimoguli Pentti-Oskari Kankaan luomus.


Vuosituhannen vaihteessa kirjoittelin lisuriani jokeen päättyvällä Ursiinin kadulla.
 


Kirjoittamisen ohella kävin päivälenkillä Suomen Joutsenen luona.


Läntisen rantakadun loppupää on motoristien kokoontumispaikka. Siellä on legendaarisen kilpapyöräilijä Jarno Saarisen muistopatsas.



Juoksijasuuruus Paavo Nurmen patsas on "tois puol jokke".



Toisin kuin kotikaupungissani Hämeenlinnassa, matkailijat ovat tervetulleita maksuttomaan parkkiin.



Kuntoilun voi päättää Martinsillan grillille, joka on äänestetty Suomen kolmen parhaimman grillin joukkoon. Suosikkiannoksensa on makkaraperunat.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää