Koronapiina jatkuu


Pitkään näytti siltä, että syksyllä voisimme palata normaaliin elämään 1,5 vuoden koronapiinan jälkeen, mutta mitä vielä. Korona yllätti taas. Uusi deltamuunos toi meille viruksen neljännen aallon.

Koronarajoituksia taas kiristetään siihen asti kunnes rokotuskattavuus on riittävällä tasolla. Rokotukset etenevät hitaasti samalla kun herkästi tarttuva deltavirus leviää lisäten tartuntamääriä ja tehohoiton tarvetta. Suomi on rokottanut väkeään huonommin kuin muut Pohjoismaat. Vain kolmannes suomalaisista on saanut täyden korotussarjan. Täysin rokottamattomia suomalaisia on melkein 2 miljoonaa. Parhaiten Pohjolan rokotuskisassa on pärjännyt Tanska.

Deltavariantti on tuntemistamme viruksista helpoimmin leviävä. Sitä voi levittää myös täyden rokotteen saanut oireeton henkilö. Jokainen muunnoksen saanut tartuttaa keskimäärin 8 tai 9 muuta henkilöä, mikä on monin verroin enemmän kuin ensimmäinen havaittu koronavirus. Tartunnat leviävät nyt erityisesti 20 - 39 vuotiaiden keskuudessa ravintoloissa, baareissa, yksityistilaisuuksissa ja massatapahtumissa. Rajoitustoimia suunnataankin nyt sinne missä tartuntoja on eniten. Nuorten rajoitustoimiin toivoisi järkeä: jos nuori saa mennä illalla baariin, pitää hänen päästä kouluunkin. Lasten ja nuorten oppimiselle ja mielenterveydelle aiheutuvat haitat ovat elämän kestäviä eikä niitä enää pidä edistää.

Lapset ja nuoret pääsevät vihdoinkin aloittamaan opintojaan normaalisti. Valitettavasti kouluissa tulee tapahtumaan paljon altistumisia, koska nuorten rokottamisessa ollaan vasta alussa. Nuorten riskinä on pitkäkestoinen koronatauti (long govid). Onneksi 12 -15 vuotiaiden rokotukset päästään aloittamaan ensi viikolla. Nuorille rokotteen ottaminen pitää tehdä mahdollisimman helpoksi antamalla piikki esim. jo koulussa.  

Koronapassi helpottaa tilannetta kun ja jos sellainen Suomeen syksyn aikana saadaan. Se on todiste joko kahdesta saadusta rokotteesta, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta koronataudista. Se mahdollistaa terveysturvallisten tapahtumien järjestämisen siihen asti kunnes rokotekattavuus on hyvä. Sen arvellaan edistävän rokotusten ottoa ja pikatestien käyttöä. Se on käytössä jo monessa Euroopan maassa. Elinkeinoelämä ja nyt hallituskin kannattaa passin käyttöönottoa.

Koronapassia myös arvostellaan, koska se perustuu siihen, että kaikki saavat rokotteen ja ilmaisen testin, mikä ei tällä hetkellä toteudu. Alle 16 vuotiaiden rokotuksia ollaan vasta aloittamassa ja ilmaisia testejä ei ole. Kyse on yhdenvertaisuudesta. Perustuslain mukaan ihmisiä ei voi asettaa eri asemaan ilman "hyväksyttävää" syytä. Passilla on muitakin oikeudellisia ongelmia, kuten tietosuojaan liittyvät seikat.

Milloin korona on selätetty? No silloin kun kaikki yli 12 vuotiaat on tuplarokotettu, jolloin ollaan n. 90%:n kattavuudessa. Tämä on mahdollista vuoden loppuun mennessä.  Silloin ollaan tilanteessa, että koronaviruksen kanssa pystytään elämään. Selätetty se ei ole silloinkaan.




 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää