Uusi kaupunginjohtaja

Näin unen (I have a dream), että Hämeenlinnaan palkattiin uusi kaupunginjohtaja. Ensimmäisenä työnään hän hankki kaupunkiin koronapassin. Mobiilisovelluksen koodaus annettiin Hamk:n tietojenkäsittelyn opiskelijoille. Tarvittavat perustiedot saatiin johtajaylilääkäri Sally Leskiseltä.

Passin saivat halutessaan kaikki rokotetut, koronan sairastaneet ja tuoreessa koronatestissä negatiivisen tuloksen saaneet. Sairastuneilta ja rokotetuilta vaadittiin tuore negatiivinen testitulos. Kotikäyttöön soveltuva sylkitesti tunnisti kaikki uudetkin virusvariantit.

Koronavirusta luotettavasti testaava sylkitesti saatiin Hämeenlinnaan Hamk:n hoitotyön opiskelijoille testikäyttöön. Projektin tarkoituksena oli vahvistaa testin CE-merkintä kotikäyttöön. Maailmallakin suurta huomiota saanut Salofanin innovaatio ratkaisi kaikki hankkeeseen liittyvät eettiset ja juridiset ongelmat, koska testiä tarjottiin kaikille hämeenlinnalaisille.

Hetkessä puolet kaupunkilaisista oli passinsa hankkinut. Kivijalka alkoi elpyä, ravintolat ja kahvilat olivat täynnä. Konserttisalit, teatterit ja taidenäyttelyt vapautuivat rajoituksista. Uimahalli avattiin. Kaikkiin paikkoihin pääsi puhelimen kuvaketta vilauttamalla. Lomautukset peruttiin, uusia yrityksiä perustettiin, työntekijöitä rekrytoitiin ja muuttovirta kaupunkiin alkoi. Kantolassa järjestettiin Suomen kesän ensimmäinen ulkoilmakonsertti - tosin vain passin saaneille. Yleinen mieliala oli kevätaurinkoakin kirkkaampi. Hyvän kierteelle ei näkynyt loppua.

Yli 70-vuotiaat kokivat, että erityisesti uimahallin avaaminen paikkaa epäinhimilliseksi koettua eristämisestä vuosi sitten. Silloin ketään ei saanut tavata, kaupassa ei saanut käydä ja hoivakodissa olevaa kumppaniakin sai tervehtiä vain ikkunasta heiluttelemalla. Tapaaminen oli kielletty vaikka tämä olisi ollut saattohoidossa. Uimalan poreet, allasjumpat, kuntosali ja juttuseura saunan lauteilla koettiin kohtuulliseksi korvaukseksi vuoden takaisista kärsimyksistä.

Kateellisia riitti ulkomaita myöden. Tanskalainen päivälehti teki jutun Hämeenlinnasta, joka ensimmäisenä selätti Covid-19 -taudin rajoitukset. Uusi kaupunginjohtaja paistatteli julkisuudessa kehuen kaupungin asennetta: "Mikään ei oo meille mahrotonta".  Pohjalaisia varmaan. Unessa päätin jäädä Hämeenlinnaan, ja peruin muuttoni.

Juuri ennen heräämistä uni muuttui painajaismaisesti. Suomen hallitus puuttui asiaan: "Ei näin voi toimia. Joidenkin mahdollisuus päästä nopeammin palvelujen äärelle loukkaa yhdenvertaisuutta, eikä passi sitä paitsi täysin luotettavasti takaa, etteikö henkilö voisi tartuttaa muita. Kyllä kaikilla pitää olla yhtä kurjaa - ei joku porukka voi siitä poiketa."

Sitten heräsin. Todellisuus olikin jotakin muuta.







Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää