Rokotusjärjestys

Suomalainen koronarokotusjärjestys on lähtenyt liikkeelle terveydenhuoltohenkilöstöstä, jonka jälkeen rokotetaan yli 70 vuotiaat. Sen jälkeen rokotetaan ne, joilla on taudille altistavia perussairauksia. Suorien terveysriskien lisäksi on paljon yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita olisi syytä pohtia varsinkin nyt, kun rokotusaika näyttää pitkittyvän syksylle asti. 

Vakavien tautitapausten riskin lisäksi rokotusmallintamisessa on yhtenä muuttujana tartuntojen leviämisen ehkäisy. Epidemian torjunnan kannalta olisi tehokkainta rokottaa ihmisiä ensin siellä missä leviäminen on nopeinta. Nyt maalla eristyksissä elävä, ja siihen tyytyväinen, vanhus saa rokotteen ennen hieman nuorempaa muiden kanssa jatkuvasti vuorovaikuksessa elävää ikätoveriaan. 70 vuoteen vedetty raja vaikuttaa keinotekoisen jäykältä, jos juuri sen alle jäävän henkilön työ tai muut olosuhteet (perhekoko, asumisneliöt) vaativat jatkuvaa kontaktia muihin ihmisiin. Ruotsissa rokotusten etusijalle suunnitellaankin heikossa taloudellisessa asemassa eläviä, ahtaasti asuvia lähiöiden asukkaita. 

Tuore tutkimustieto Ruotsista kertoo, että suurimmalla osalla koronan sairastaneista on suojaavia vasta-aineita vähintään 9 kk infektion jälkeen. Vasta-aineet suojelevat paitsi uudelta tartunnalta myös viruksen leviämiselta eteenpäin. Vastaavia tutkimustuloksia on saatu myös Suomessa ja Yhdysvalloisa, joissa immuniteettiajat vaihtelevat 6 - 8 kk. Tieto immuniteetista pitäisi vaikuttaa rokotusjärjestykseen, koska todennäköisyys sairastua uudelleen ja tartuttaa tautia ovat pienet. 

Maailmalta löytyy monenlaisia rokotusjärjestyksiä. Diktatuureissa (oletan) rokotetaan ensin yksinvaltias ja hänen lähipiirinsä. Sen jälkeen tuottavat yksilöt ja viimeksi sairaat ja vanhukset, jos rahaa yläluokan huvituksilta rokoteisiin ylipäätään jää. Vahvat porskuttavat ja heikot poljetaan joukkohautoihin.

Meidän demokraattinen rokotusjärjestyksemme on inhimillinen, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen. Se saa laajaa kannatusta. Rokotuksia voisi vielä tehostaa ottamalla mukaan työterveyshuolto asiakasyritystensä kautta. Sitä kautta tulisi huomioitua ammattiryhmät, jotka tulisi etupäässä rokottaa.

Rokotusten tarkempaa toteutusta miettimään tarvitaan operatiivinen suunnitteluryhmä. Suunnittelun yleisiin perusperiaatteisiin kuluu saatavilla olevan tiedon jatkuva seuranta ja analysointi, jolloin suunnitelmia tarkennetaan tilanteen mukaan. Sen soisi tapahtuvan tässäkin asiassa!



 


Kommentit

  1. Asko Mäkelä20. helmikuuta 2021 klo 5.56

    Olet Jari ajan hermolla ja nostat esille tärkeän asian. Tästä on syntymässä Suomessa jonkinlaista keskustelua yleisemminkin, sillä tänään (20.2.) Helsingin Sanomat käsitteli asiaa pääkirjoituksessaan. Aiemmin tällä viikolla saman lehden Vieraskynä-palstalla terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen ja kansantaloustieteen professori Topi Miettinen esittelivät asiaa Helsinki GSE:n tammikuussa julkaisemaan raporttiin pohjalta. Itseään voi haastaa tutustumalla ko. raporttiin.

    https://www.helsinkigse.fi/corona/tilannehuoneen-raportti-koronavirus-ja-terveyserot-missa-sosioekonomisissa-ryhmissa-koronatartuntoja-on-suomessa-havaittu-eniten/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asko Mäkelä20. helmikuuta 2021 klo 8.05

      Kommenttini näyttäisi lähteneen nimettömänä. Sorry siitä.
      Tarkoitus ei ollut huudella puskista, joten niinpä tulen reilusti esiin.
      Asko Mäkelä

      Poista
    2. Jari Ristimäki21. helmikuuta 2021 klo 6.48

      Kiitos Asko kommentista! Blogini jälkeen asiaa käsiteltiin mm. Hesarin pääkirjoituksessa. Ajan hermolla siis olin.

      Ps. Nimesi kyllä näkyi alusta asti.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää