Kuntavaalit syksyyn


Valtio-opin emiritusprofessori Heikki Paloheimo lienee aloittanut keskustelun huhtikuun kuntavaalien siirtämisestä syksyyn. Hyvä kysymys onkin, miksi kuntavaalit olisi se ainoa koronalle immuuni asia maassamme? Vaikka oikeusministeriön virkamiehet esittävät vaalien siirtämistä, poliitikot haluavat pitää vaalit suunnitellusti.

Koronatilanne voi olla maalis - huhtikuussa erittäinkin vaikea rokotusten takkuillessa ja brittimutaation levitessä. Helposti leviävät mutaatiot lienevät keväällä jo yleisin viruskanta. Itse vaalipäivä ennakkoäänestyksineen ja kampanjatilaisuuksineen olisi tällöin suuri terveysriski. Uusia koronalinkoja ei enää kaivata!

Mikäli vaaleja ei siirretä, äänestysaktiivisuus laskee ja kampanjointi siirtyy verkkoon. Nämä varmasti vaikuttavat poliittisiin voimasuhteisiin. Kotiäänestyksen mahdollisuudesta on puhuttu, mutta se ei liene nykyresursseilla mahdollista. Jos äänestysaktiivisuus laskee alle 50%,  demokratia ei toteudu totutulla tavalla.

Lähidemokratialle on tyypillistä äänestäjien ja ehdokkaiden kohtaamiset toreilla ja turuilla. Kun vaalitaisto siirtyy nettiin ja somealustoille, vaalitilaisuuksien luonne muuttuu. Harvalla on kokemusta tilaisuuksien järjestämisestä, koolle kutsumisesta ja vuorovaikutuksen hoitamisesta livelähetysten aikana.

"Somevaalit" lisää nuorten kiinnostusta politiikkaan ja heidän äänestysaktiivisuuttaan. Nuorten suhteellinen osuus valtuutetuista saakin lisääntyä, mutta toteutuuko aito demokratia?

Mikäli tautitilanne pahenee, edessä voi olla liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia  karanteenisuosituksineen. Niissä oloissa kuntiin ei  valtuustoja valita demokratian ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaisesti.

Ratkaisu on tehtävä lähiviikkoina tai sitten hätäratkaisuna juuri ennen ennakkoäänestystä. Terveys edellä on menty toistaiseksi. Sen soisi jatkuvan!



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää