Mustikkahulluus



Mustikka (Vaccinium myrtillus) on maukas ja kaikkien helposti tunnistettava marja. Se on meidän luontomme oma villi superfood - todellinen terveyspommi. Mitä pohjoisempana marja kasvaa, sitä enemmän supermarjasta voidaan puhua. Lapin valoisat yöt lisäävät mustikan terveyshyötyä, joka perustuu antosvaaneihin, jotka ovat antioksidantteihin kuuluvia flavonoideja. Mitä pohjoisemmassa marja on kasvanut, sitä suurempi on sen antosyaanipitoisuus.


Jo vanha kansa tiesi, että mustikoita syömällä näkö pysyy hyvänä. Mustikan tiedetään ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja, 2-tyypin diabetesta, matala-asteista tulehdusta, maksan rasvoittumista ja muistisairauksia. Runsaskuituinen mustikka tukee suoliston hyvinvointia. Marjan E-vitamiini pitää ihon  kimmoisana ja siten suojaa ikääntymisen merkkejä vastaan. Desi päivässä riittää!



Suurikokoisempi pensasmustikka on metsämustikkaa mauttomampi ja terveysvaikutuksiltaan vähäisempi, koska siinä on vähemmän syvän sinisen värin antavia flavonoideja.



Lausahdus "oma maa mansikka, muu maa mustikka" pitää sisällään arvolatauksen, jonka mukaan mustikka olisi mansikkaa vähäarvoisempi. Mansikka on toki makeampi, mutta terveyshyötynsä lienevät vähäisemmät.



Metsämme ovat nyt täynnä mustikoita, mutta mätänevätkö ne sinne poimioiden puutteessa? Jos näin käy, jää miljoonien eurojen terveyshyöty saamatta. Syyksi mainitaan thaimaalaisten poimijoiden maahantulokielto koronan vuoksi. Onneksi alan yrittäjät ovat avanneet satoja ostopaikkoja takavuosien tapaan tehdäkseen meille kanta-asukkaille lisäansiot helpoksi. Reipas noukkija voi kauden aikana ansaita tuhansia euroja verotonta tuloa.


Mustikkametsä tekee hyvää ihmisen psyykkeelle. Mustikassa pääkoppa tuulettuu. Marjoja peratessa arjen murheet unohtuvat.

Mustikkahulluus on tauti, jonka oireita on mm. mustikkaunet. Unissa ja unisissa silmissä on vain mustikoita, jotka onneksi kirkastuvat aamulla parin kahvikupillisen jälkeen.

Varoitus: mustikkametsä voi aiheuttaa voimakasta riippuvuutta, joka ilmenee jatkuvana tarpeena mennä metsään ämpäri kädessä.



Sen oireet helpottavat vasta kun mustikat alkavat vetistyä ja puolukat kypsyä.

















Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Made in Finland

Kuva
Suomi tunnetaan maana, joka maksoi ensimmäisenä sotavelkansa. Toisen maailmasodan jälkeen meillä osattiin tehdä laadukkaita tuotteita, myös kuluttajille kelpaavia. Syntyi käsitys ylivertaisesta suomalaisesta laadusta.  Neuvostoliiton hajottua totuus paljastui: suomalainen kuluttajatuote oli vuosien saatossa menettänyt vahvuutensa. Kun neuvostokauppa romahti, ei niitä kukaan muukaan ostanut. Ne olivat laadultaan ja muotoilultaan niin huonoja. Toki meillä oli ja on marimekot, artekit ja fiskarsit. Ulkomailla tunnetaan kuitenkin vain skandinaavinen, tanskalainen ja ruotsalainen laatu. Suomalaisesta laadusta puhumme vain me suomalaiset itse. Lännessä suomalainen laatu ei ole koskaan ollut käsite, koska Suomella ei ole ollut onnistuneita laajalle levinneitä kuluttajatuotteita kuten Ruotsilla. Marimekot ja fiskarsit eivät koskaan tavoittaneet massoja. Niin ja ei Nokiakaan koskaan korostanut suomalaisuuttaan. "Hevosta pienempää Suomen ei kannata ulkomaille viedä", sanoi jo Rauma-Rep...
Lue lisää

68 vuotta sitten

Kuva
Loppuvuosi 1952 elettiin kesäolympialaisten jälkihuumassa. Hyvin järjestetyt kisat nostivat Suomen maailmankartalle ja kansan itsetunnon huippuunsa. Kisajuoma Gin Long Drink oli lanseerattu onnistuneesti, mutta mikään näistä ei  hetkauttanut maalaistalon arkielämää maamme lounaisimmassa kolkassa. Vehmaan Hietajärven Ylistalon päärakennuksen yläkerrassa äitini "synnyttämisen aika tuli". Laskettu aika oli tammikuun alkuun, mutta keskonen teki tuloaan etuajassa - hätäinen tyyppi alusta alkaen. Jälkiviisaana voidaan sanoa, että hätäily kannatti: 1952 syntyneet saivat 60 vuotta myöhemmin huomattavasti paremmat eläke-edut 1953 syntyneisiin verrattuna. Hietajärvellä oli tuolloin pikkupakkanen ja maassa lunta pari senttiä Vieno-papan ajaessa Ford-kärrynsä ulos tallista.  Iltamyöhään 1.12. alkoi matka kohti Turun keskustassa sijaitsevaa synnytyssairaala Seikoa. Sairaala toimi Brahen ja Eerikinkadun kulmassa vuosisatoja vanhassa puutalossa lähellä  kauppatoria ja tuomiokirkkoa. Syn...
Lue lisää

Digipaussi

Kuva
Moni on riippuvainen älypuhelimesta - niiden tuoma dopamiini koukuttaa. Helposti ei myönnetä, että elämää helpottava ja viihdettä tarjoava teknologia onkin ongelmallista. Epäterveestä suhteesta kertoo riippuvuuden määritelmä, jonka mukaan halu tiettyyn asiaan kasvaa, vaikka sen tuoma mielihyvä pienenee. Digimediakäytön sanotaan lisäävän masennusta ja ahdistusta. Nuorten keskittymisvaikeudet ovat myös yleistyneet viime aikoina. Korrelaatio ADHD-analyysien ja digilaitteiden yleistymisen välillä on selvä. Syy/seuraus -suhdetta kannattaisi tutkia tarkemmin. Yli 90% suomalaisista käyttää kännykkää päivittäin, puolet on huolissaan läheisensä puhelimen käytöstä ja puolet on pyrkinyt vähentämään omaa puhelimen käyttöään. Läheisen kännykän käyttö ärsyttää, kun pitäisi seurustella. Vaikka digimaailma kutkuttaa mielihyväkeskustamme, sosiaalisten suhteiden häiriintyminen on iso uhraus. Tuolloin digitaalinen maailma on varastanut jo liian ison osan muusta elämästämme. Siksi pidän itse, ja sinulleki...
Lue lisää