Työleiri mökillä

Korona työnsi työurani jatkoa yrittäjänä tuonnemmaksi. Siksi olen ollut tämän viikon kesämökillä. 

Viikkotavoitteeni oli maalata puuliiteri uusine laajennusosineen ja varmistaa polttopuut pariksi seuraavaksi kesäksi.

Ulkoverhousmaalaus on helppoa ja superpalkitsevaa puuhaa, koska siinä jos missään näkee konkreettisesti työn tuloksen.

Metsurin työ on fyysisesti rankkaa. Hiki tulee jo turvavarusteiden pukemisesta.

Onneksi mökkini ympäristössä on vain hehtaari hoidettavaa metsää. Tuulen kaatoja on kuitenkin kohtuullisesti korjattavaksi.

Äidiltä saamani perintömökin idea on alusta saakka ollut se, että työleiriä sinne ei muodosteta. Nurmikkoa ei leikata, koska sitä ei ole. Kasvimaata ei möyritä eikä puutarhaa hoideta. Ympäristö on haluttu alusta alkaen pitää luonnonmukaisena. Pyrkimys luonnonmukaisuuteen vaatii kuitenkin toimia kun koneiden rikkoma maa ennallistetaan luonnonmukaiseksi. Kuntan siirto ja päivittäinen kastelu kuuluu päiväohjelmaan.

Juoksulenkit olen jättänyt väliin, koska metsän raivaus nostaa riittävästi sykettä ja saa hien pintaan. Kroppa ei parin bensatankillisen jälkeen salli mitään fyysisesti rasittavaa.Puiden pilkkominen vastaa tehokasta kuntosalitreeniä. Risusavottaa on aina kehuttu mökkiläisen kuntokouluksi.

Uimavedet ovat lämminneet viikossa 16 asteiseksi. Eilen illalla pulahdin saunasta järveen ilman ollessa vain 12 astetta. Faktahan on, että ilma oli vettä kylmempää vaikka siltä ei tuntunut. Pienen järven vesi lämpenee nopeasti parin hellepäivän jälkeen. Ensi viikolla ennustan veden olevan jo yli 20 astetta; sen verran lupaava on ensi viikon sääennuste.