Jarpan jorinat

Koronasta elpyminen pitää talouskasvun plussan puolella tämän vuoden, mutta ensi vuonna kasvun arvellaan hyytyvän lähes nollaan. Kasvua estävät laukkaava inflaatio ja kiristyvä rahapolitiikka. Onneksi työllisyysaste on sentään paranemaan päin johtuen pääasiassa työvoimavaltaisten palvelualojen elpymisestä koronan kurimuksesta. Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on oma vaikutuksensa talouteemme: kaupankäynti Venäjän kanssa on tyrehtynyt, raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden hinnat ovat nousseet. Venäjän kaasuhanojen äkillinen sulkeminen Eurooppaan aiheuttaisi taantuman Saksassa, mikä heijastuisi meillekin. Negatiivisten korkojen aika on ohi. Lainat ovat olleet ottajilleen tuottavia, mutta inflaation kiihtyminen saa keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaansa. Mikäli korkojen nousu jatkuu entisestään, sillä on vaikutuksia talouteen. Suomalaisten asuntolainojen yleisin korko, 12 kuukauden euribor, ylitti nollarajan huhtikuussa. Kun nollatasosta lähdetään liikkeelle, ennustettu 1 - 2 pros...

Maksuvälineet ovat vaihtuneet ajan myötä oravan nahasta kryptovalaluuttoihin. Omassa historialaatikossani on shekkivihko, jolla maksoin suuria ostoksia viimeksi 1986. Vihko on liitetty lompakkoon, jossa oli aina myös pieni määrä käteistä. Shekkien käyttö näyttää loppuneen hetkellä, jolloin siirryin pankki- ja luottokorttien käyttäjäksi.  Suomi on mobiilimaksamisen kärkimaita. Kasvava osa maksuliikenteestä hoidetaan sähköisesti, usein älypuhelimen sormenjälkitunnistuksen turvin. Rahajärjestelmämme monipuolistuu käyttötarkoituksen mukaan. Yksi rahan muoto on kätevä vaihdannan välineenä, toinen sopii kansainväliseen kauppaan ja kolmas on paras arvonsäilytykseen. Saman aikaa erilaiset kryptovaluutat haastavat keskuspankkien luomat järjestelmät. Yli kymmenen vuotta markkinoilla ollut bitcoin on rakenteeltaan innovatiivinen hajautettu maksujärjestelmä, joka ei ole minkään valtion tai keskuspankin hallinnoima. Globaaleissa rahoituskriiseissä bitcoinin kaltaisia kryptovaluuttoja on pidetty...

Joonas Sarkkinen syntyi hiihtäjäperheeseen v. 1994. Isä, alkuvuosien valmentaja, Juha oli 1980-luvulla maajoukkueen kärkihiihtäjiä. Lahden MM-kisat 1989 olivat hänen päätähtäimensä, jossa Juhan ainoaksi suoritukseksi jäi 16. sija 15 km:n perinteisen hiihdossa Harri Kirvesniemen voittaessa kultaa. Juhan parhaat matkat 30 km ja  50 km jäivät sairastelun vuoksi hiihtämättä. Terva-hiihdon moninkertainen voittaja olisi terveenä ollut pidemmillä matkoilla huippusijoilla. Joonas on kilpaillut 4-vuotiaasta lähtien. Hänen kansainvälisesti parhaat sijoituksensa ovat tulleet nuorten arvokisoista: paras sija on viides nuorten olympialaisissa. Aikuisten SM-sijoituksia hänellä on lukuisia "kymppisakkiin". Viestikultaa Joonas sai viime vuonna Puijon Hiihtoseuran joukkueessa Iivo Niskasen ja Perttu Hyvärisen joukkuekaverina. Niin Joonaksella kuin useimmilla muullakin siirtyminen nuorten sarjoista aikuisten kisoihin ei ole sujunut "klebomaisen" helposti. Harjoittelun asettaminen sop...

Kysyin lapsena, miksi pojat joutuvat sotaväkeen ja tytöt eivät. Äiti selitti sukupuolten välillä olevan työnjaon, että pojat menevät armeijaan ja tytöt synnyttävät. Työnjako tuntui selvältä ja oikeudenmukaiselta. Rasitteita molemmat, jotka viivästyttävät opiskeluja ja/tai aiheuttavat poissaoloa työelämästä.  Tasa-arvo perheissä on muuttunut. Miehet eivät vieläkään synnytä, mutta osallistuvat lasten ja kodin hoitoon entisaikoja enemmän. En tiedä onko syynä se vai ei, mutta naisten suhtautuminen maanpuolustukseen on muuttunut. Naiset ovat voineet vapaaehtoisesti suorittaa asepalveluksen Elisabeth Rehnin puolustusministerikaudesta lähtien, ja nyt jo keskustellaan kaikkia naisia koskevasta asepalveluksesta. Ylen kyselystä sitä kannatti 30 ja vastusti 69 kansanedustajaa. Muiden mielipide ei ole tiedossa (eos tai ei vastausta). Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on Rehnin ajoista yleistynyt. Reservissä on nyt yli 11.000  ja vuosittain sinne siirtyi vajaa tuhat uutta asepalveluksen su...